43.

10 syytä nostaa painoja vaginalla

No niin tytöt!

Miehet kertovat: Näin tiesin, että hän on Se Oikea

Me naisethan olemme useimmiten ulalla siitä, mitä miehet meistä ajattelevat tai mitä he ylipäätään haluavat naisilta. Siksi kaikki mahdolliset vastaantulevat tiedonjyvät on napattava kiinni ja varjeltava niitä kuin kaapin perukalla olevaa murokeksipakettia pahaa päivää varten. Ja minä olen löytänyt nyt äsken yhden pikku kultasuonen. Kyllä vaan! Yahoon Match.com-sivustolla oli teksti Signs your date’s got girlfriend potential (suomeksi niille, jotka eivät amerikkaa ymmärrä: Merkit, joista tiedät, että treffikumppanissasi on tyttöystäväpotentiaalia). Se perustuu tohtori ja deittiexpertti Catherine Cardinalin tekemiin kyselyihin, joissa hän on pyytänyt miehiä kertomaan, mistä nämä tiesivät, että heidän tapailemansa nainen on Se Oikea. Nämä ovat hauskoja ja sydäntälämmittäviä. Olen suomentanut tekstin tähän. Löydätkö näistä itsesi? Ja miehet, oletteko samaa mieltä? 

Merkki 1. "Hänellä on minun outo huumorintajuni"
"Ei kauakaan siitä, kun aloimme Annelin kanssa tapailla, hän ilmaantui yllättäen filmaamani lyhytelokuvan kuvauksiin. Kohtaus jota kuvasimme sillä hetkellä oli hieman... no, karkea. Olen tapaillut naisia, jotka ovat olleet tiukkapipoja sellaisten asioiden suhteen, joita itse pidän hysteerisen hauskoina, joten kun kohtaus oli ohi, en tiennyt mitä odottaa. Olin helpottunut - ja yllättynyt - nähdessäni, että se sai Annelin nauramaan. Hän nauroi niin lujaa, että kyyneleet valuivat pitkin hänen poskiaan eikä hän pystynyt melkein hengittämään kunnolla. Silloin tiesin, että olen löytänyt jotain hyvää. Kaksi kuukautta myöhemmin kosin häntä."
Matt Ballard, 39, New York, on ollut naimisissa Annelin kanssa kuusi vuotta

Rakkauden oppitunti: Samanlainen huumori on välttämätöntä
Vaikka rakastaisit toista kuinka paljon, yhteinen elämä käy tylsäksi, jos ette voi nauraa yhdessä. "Kun valitset sellaisen, joka ei ole kankea ja joka voi nauraa vatsansa pohjasta erityisesti samoille asioille kuin sinäkin, kyseessä on voittotilanne", kertoo tohtori Cardinal. "Se takaa sen, että elämäsi on eloisaa." Ja eikö olekin hienoa, kun kumppansi oikeasti tajuaa sinua! 

Merkki 2. "Hän kannusti minua tekemään oikein"
"Tiesin Mariannen olevan Se Oikea, kun hän kannusti minua kohtaamaan vaikean tilanteen, joka minulla oli kollegan kanssa. Hän antoi minun purkaa tunteitani, mutta myös auttoi minua näkemään tilanteen toisen puolen eikä valitsemaan sitä helpointa tietä kohauttamalla asialle olkiani, minkä alunperin olisin tehnyt. Hänen ansioistaan kykenin kohtamaan kollegani ja ymmärtämään paremmin asian hänen kannaltaan. Sen jälkeen tiesin, että Marianne ei koskaan tulisi olemaan perässälaahustaja vaan sellainen nainen, joka kulkisi vierelläni."
Ken Kish, 37, San Clemente, on ollut naimisissa Mariannen kanssa 10 vuotta

Rakkauden oppitunti: Erimielisyydet voivat saada teitä lähentymään
On helppoa ehdoitta tukea toisen jokaista mielipidettä. Haasta deittisi silti elämään tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Hän pitää siitä, että sinulla on selkärankaa ja sen ansiosta saat hänet tulemaan paremmaksi ihmiseksi. "Jokainen, joka kannustaa sinua kohtaamaan haasteita on todennäköisesti johdonmukainen ja ristiriidaton kumppani, joka ymmärtää, että jos sinä et kasva, te molemmat tulette pitämään kynttiläänne vakan alla", Cardinal sanoo. 

Merkki 3. "Hän antaa minun tavoitella intohimoani, vaikka se rokottaa yhteistä aikaamme"
"Tiesin Marnien olevan siisti nainen, kun hän ei koskaan valittanut siitä, että olen surffari. Se oli minulle iso juttu sillä edellinen tyttöystäväni oli aina vihainen, kun menin surffaamaan sen sijaan, että viettäisin joka ikisen nanosekunnin hänen kanssaan. Takertuja! Kerran Marnie ajoi kahdeksan tuntia kanssani Atlantasta Floridaan vain siksi, että pääsisin veteen. Eihän sellaisen jälkeen voinut olla rakastumatta häneen! Edelleen hänelle on ok, että lähden joka viikonloppu lautailemaan. Hän antaa minun tehdä omaa juttuani siksi, että hän tietää sen pitävän minut iloisena. En tiedä montaakaan miestä - enkä yhtään surffaria - joka voisi sanoa samaa.
Dirk Aulabaugh, 40, Los Angeles, on ollut Marnien kanssa naimisissa 14 vuotta

Rakkauden oppitunti: Toisen kiinnostuksen kohteiden kunnioittaminen lähentää
Jokainen tarvitsee pari intohimon ja kiinnostuksen kohdetta, muutoin elämä on kuivakkaa. Anna kumppanillesi tilaa löytää oma juttunsa ja toteuttaa sitä. Näin hänen elämänsä on hauskempaa ja hän on sinulle parempi kumppani. "Muista, että yhdessä vietetyn ajan laatu on tärkeämpää kuin sen määrä", Cardinal muistuttaa. Ihminen, joka arvostaa sinua ottaa kaiken irti yhteisestä ajastanne eikä vingu erillään vietetyistä hetkistä. Sellaisen kanssa voi todellakin suunnitella elämäänsä. 

Merkki 4. "Häntä eivät häiritse pahat tapani"
"Marissa on ainoa tapailemani nainen, jota eivät inhota pahat tapani. Laitan tyhjän appelsiinimehupurkin takaisin jääkaappiin, ja minut tunnetaan siitä, että päästelen tiettyjä kehon ääniä epäsopivissa tilanteissa (kuten silloin, kun seison hänen vierellään). Tiesin, että hän on pitämisen arvoinen, kun leikkasin eräänä iltana kynsiäni sängyssä ja yksi kynsi lensi osuen häntä kulmakarvaan. Suurin osa naisista olisi järkyttynyt, mutta hän vain nauroi motaten minua leikkisästi käsivarteen. Todellakin minulla on huonoja ominaisuuksia... joten koska hän ei ahdistele minua niistä, olen onnellisin mies, jonka tiedän."
Danny Murphy, 35, Clarksville, on tapaillut Marissaa seitsemän vuotta

Rakkauden oppitunti: Hyväksy kumppanisi virheineen päivineen - ja hän rakastaa sinua sen ansiosta
Jokaisella meistä on oma versionsa varpaiden kynsien leikkuusta sängyssä. Ne tekevät meistä ihmisiä ja haluamme, että meitä rakastetaan niistäkin huolimatta. Emme tarkoita, etteivät naiset saisi sanoa, jos joku asia heitä todella vaivaa, mutta se kannattaa tehdä hellästi, valita taistelunsa ja hyväksyä se mahdollisuus, ettei mies välttämättä muutu. "Sietokyky on parisuhteessa olennaista. Meillä kaikilla on pahoja tapoja, mutta kun kumppani vain jaksaa niitä sietää, elämä hänen kanssaan on mukavaa ja turvallista", Cardinal toteaa.

Merkki 5. "Hän valitsi mieluummin noutoruokaa ja telkkarin kuin biletystä kaupungilla"
"Tiesin Danan olevan jotain erityistä, kun hän matkasi seitsemän tuntia bussissa New Yorkista Richmondiin. Se ei kuulostaa aluksi niin suurelta jutulta, mutta jokainen joka viettää yönsä Greyhoundissa tietää, kuinka epämukavaa se on. Silti hän teki sen minun takiani ja valittamatta. Aivan kuin se ei jo riittäisi, minun hakiessani hänet hän sanoi, että ottaisi mieluummin noutoruokaa ja katselisi kasarileffoja kuin lähtisi kaupungille bilettämään. Nykyään meillä on kaksi lasta ja asuntolaina - ja rakastan häntä enemmän kuin koskaan."
Marcus Ashley, 38, Austin, on ollut naimisissa Danan kanssa 9 vuotta

Rakkauden oppitunti: Miehet menevät sekaisin naisista, jotka eivät vaadi paljon
Niinkin kliseeltä kuin se kuulostaa, miehiä väsyttävät naiset, jotka vaativat jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa. Kenenkään ei pitäisi joutua tanssimaan kumppaninsa pillin mukaan. Joten ennen kuin vaadit kukkapuskaa kerran kuussa tai kalliita ravintolaillallisia kysy itseltäsi: onko kaikella tuolla oikeasti merkitystä, jos olet sellaisen ihmisen kanssa, jota todella jumaloit? Ja luota sanaamme, hän jumaloi sinua tietäessään, että voi rentoutua ja olla oma itsensä sinun kanssasi.

Everybody was not Kung Fu fighting but drinking it!

Nyt sattui niin hyvä viinikokemus, että on aivan pakko hehkuttaa sitä täällä! Ensinnäkin kävimme tuossa vastikään katsomassa leffan Gravity. Ahdistava leffa sitten Unelmien sielunmessun. Siis ahdistava. Siis tosi ahdistava. Pari tuntia aikaisemmin olimme käyneet Putte's Bar & Pizzassa, jossa maistoin ensimmäistä kertaa amerikkalaista valkkaria ihanalla etiketillä ja ihanalla nimellä Kungfu Girl by Charles Smith Wines.  Ja eikun Alkoon ostamaan pullo, josta oli hauska siemailla illan päätteeksi. Taitaapa hyvinkin olla ei pelkästään parasta valkkaria, vaan parasta viiniä, mitä olen koskaan juonut. Näin hukkui kivasti myös elokuvasta aiheutunut järkytys. Pisteet kuitenkin iki-ihanalle Sandra Bullockille. Puss! Ja olihan se muutenkin leffana aivan loistava.

I Just Had Sex

42.

"Sellaista ihmistä, joka ei löytäisi toista puoliskoaan, ei ole olemassakaan, Brida", hän sanoi ääneen osoittaen sanansa puutarhan kukille.
"Me kaikki kohtaamme hänet jossain elämämme vaiheessa ja tunnistamme hänet."


- Tietäjä Paulo Coelhon kirjassa Brida -

Jalat alta

Istuimme pari viikkoa sitten kahden ystäväni kanssa viinilasillisella ravintola Sipulissa. Toinen heistä oli vastikään tavannut suloisen miehen Suomi24:ssa. "Hän on tosi söpö. Me olemme sitä paitsi pelottavan samanlaisia. Huumorintaju, kiinnostuksen kohteet. Lopetamme toistemme lauseet, ja kun monesti olen pohtinut olevani ainut, joka ajattelee jostain asiasta tietyllä tavalla, paljastuukin, että hän on siitä samaa mieltä. Sängyssä hän on lempeä ja ottaa minut huomioon, paijaa ja pitää hyvänä." Ystävälläni oli kuitenkin ongelma. Eikä se ollut kyseinen mies, vaan hänen omat tunteensa. Ystäväni ei tuntenut miestä kohtaan kiihkeää tulenpalavaa ihastusta. Hän tunsi olonsa erittäin hyväksi miehen seurassa. Hänen sisuksissaan oli lämmin ja pumpulinen olo ja hymy oli herkässä. Mutta hän ei ollut kiihkeästi ihastunut. "Ja eikö sen pidä olla juuri sellaista? Siis kiihkeää, tulenpalavaa ihastusta? Sellaista, ettei melkein saa happea, kun sydän takoo ylinopeutta. Eikö sellainen tunne olekin nimenomaan merkki siitä, että mies on Se Oikea ja jos se on yhtään laimeampaa, ei hyödytä, eikö niin? Mutta joku juttu hänessä on, kun haluan tavata häntä kuitenkin! Mutta en ole pyörtymässä ihastuksesta. Mitä minä teen?" Niin paljon kysymyksiä. Mitä tuohon voisi vastata. En minä tiedä. Minä aloin kysyä itsekin eikä kysymyksille tuntunut tulevan loppua. Miten meidän pitäisi tuntea suhteen alussa, jotta suhde olisi suhteen arvoinen. Mitkä ovat säännöt sellaiselle? Ja mitkä hemmetin säännöt?! Voiko tunteille laittaa sääntöjä?

"Hän vei minulta jalat alta."
"Odotan sitä, että joku ihana mies tulee ja vie minulta jalat alta."
"En koskaan uskonut siihen, että joku voisi viedä minulta jalat alta, mutta hän teki niin."
"Kun hän katsoi minua silmiin baaritiskillä, minulta meni jalat alta."
Onko Sen Oikean pakko saada sinut tipahtamaan ahterillesi? Vai voisiko suhde edetä niin, että ensin olisi kiinnostus, sitten lämpö, sitten yhteenkuuluvuuden tunne, sitten ihastus, ja kukin tunne tulisi aina pikku hiljaa uusien tapaamisten myötä, kun toisen todella oppisi tuntemaan? Tätä kautta sitten edettäisiin rakkauteen ja rakastamiseen.

Onhan se nähtävissä, että ihmiset hamuavat sitä suurta maata järisyttävää rakkautta. Olen itsekin kirjoittanut siitä tekstissä Se Jokin. Päivittelin siinä kuinka paljon on niitä, jotka eivät edes suhteen alussa ole kokeneet lemmenräiskintää ja ovat ikään kuin vain ajautuneet suhteeseen. Mikäs siinä ollessa, kun ollessa kerta on hyvä. Mutta mitä se sitten tarkoittaa aivan oikeasti? Minusta on vissi ero siinä, onko vain ajautunut suhteeseen, koska pitää olla joku eikä uskalla olla yksin, vai onko suhteeseen ajauduttu, koska yhdessäolo on yksinkertaisesti ollut niin mutkatonta, lempeää, suloista, vaivatonta. Ei ilotulituksia, mutta hellyyttä. Ei räjähdyksiä, mutta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ei hyperventilointia, mutta lämpimien aaltojen liplatusta jokaisella suukolla. Ei rinnasta ulos puskevaa sydäntä, vaan ihana hymyilyttävä tunne, kun katsot hänen kasvojaan. Ovatko nämä hillitymmät vaihtoehdot muka huonompia kuin edelliset ja jos ovat niin miksi?

Meille on jostain syystä opetettu, että rakkauden on oltava kiivasta ja polttavaa. Kourallinen ihmissuhdeneuvoista kuitenkin sisältää sen sanoman, että kiivas ja polttava yleensä palaa loppuun yhtä nopeasti kuin on alkanutkin, ja kestävimmät parisuhteet kehittyvät pikkuhiljaa hautuen, kun vahvaksi pohjaksi on rakennettu ystävyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Haastattelin kerran erästä parisuhdetutkijaa, joka oli tehnyt aiheesta väitöskirjan. Hänen tutkimuksissaan oli paljastunut, että jos alussa on ollut kipinä ja se hiipuu ajan kuluessa (kuten kaikissa pitkissä parisuhteissa yleensäkin käy ja se on aivan luonnollista), sitä ei vastoin kaikkia luuloja saakaan viriteltyä uudelleen. Sen sijaan niillä, joilla se on kehittynyt suhteen edetessä, se on helppo tuoda takaisin sen laimennuttua. Kaiken lisäksi suhteet, joissa tunteet ovat kasvaneet ajan kanssa, kestävät pidempään ja ovat seesteisempiä. Nopean ihastumisen suhteissa riidellään paljon ja ollaan lähdössä ovet paukkuen monet kerrat.

Olen elävä esimerkki siitä, että kuollettava ihastus ei tarkoita avioliittoa saati Sitä Oikeaa. Olen ollut kuollettavan ihastunut pariinkin otteeseen ja suhteet eivät edes johtaneet tapailusta seurusteluun. Viimeksi koin vastaavan kolme vuotta sitten. Sydämeni sykki niin kiivaasti, että oikeasti lähestulkoon hyperventiloin ja rintaani sattui. Kahden viikon jälkeen tuntui, ettei kehoni kestäisi toista viikkoa sitä paloa. Eikä kyse ollut mistään seksuaalisesta kiihkosta, vaan ihan puhtaasta ihastumisen tunteesta. No, seuraava tapaaminen kyseisen miehen kanssa sen sitten sammuttikin ja homma tyssäsi siihen. Suhde siis tuli ja meni, vaikka luulin noin voimakkaiden ja kaiken nielevien tunteiden olevan merkki jostain suuremmasta Taivaassa tavanneet -meiningistä. Olen ollut myös treffeillä miesten kanssa, joiden kanssa synkkaa selkeästi ainoastaan kaveritasolla. Toinen on mielettömän mukava, mutta Se Jokin vain puuttuu. Silloin on helppo sanoa "ei kiitos". Mutta entä sitten ystäväni tilanne, se että ei tunne palavaa ihastusta, mutta silti toinen on yksinkertaisesti niin suloinen, että häntä vain haluaa tavata aina toistamiseen, koska teidän välillänne on lämpöä? Kuinka kauan odottaa ennen kuin puhaltaa pillit pussiin?

Toinen ystäväni otti siemauksen lasistaan ja totesi rauhallisesti katsellen kaukaisuuteen: "Tarvitseeko aina olla ilotulitusta ja sitä, että on jatkuvasti pöksyt märkänä, kun ajattelee toista? Eikö ihastumista voi olla sekin, että toisen kanssa on vain niin valtavan hyvä olla?" Minun oli pakko nyökytellä. En keksi tuohon mitään vastaväitettä tai analyysiä.

Iso osa tuskastamme - eikä tämä liity pelkästään parisuhteisiin vaan elämään yleensäkin - johtuu siitä, että mietimme miten asioiden pitäisi olla. Pitäisi olla vakituinen työpaikka, kun täyttää 30 vuotta. Pitäisi olla kaksi lasta, kun täyttää 31. Pitäisi olla omakotitalo metsän keskellä, viimeistään 35-vuotiaana. Suhteen pitäisi alkaa Jalat alta -tyyliin. Sitten kun asiat eivät menekään niin kuin niiden "pitäisi" mennä, me ahdistumme ja joudumme paniikkiin. "Tässähän on nyt oltava jotain vikaa, koska tämä ei mene niin kuin sen pitäisi mennä!"

Esittäessäni liudan kysymyksiä olen pohtinut asiaa ja tullut seuraavanlaiseen lopputulokseen. Minä uskon, että suurin osa suhteista ei ole alkanut niin, että toinen on vienyt toiselta jalat alta. Minä uskon, että monet suhteet alkavat vähän valjusti. Kiinnostusta on toki oltava, eihän toisille treffeille hyödytä muutoin mennä eikä suhde näin ollen saa edes mahdollisuutta. Kuitenkin yhtä lailla kuin on Jalat alta -tarinoita, niin on myös näitä:
"Kun ensimmäisen kerran näin hänet, en voinut sietää häntä."
"Hän oli kaverini enkä nähnyt hänessä mitään ihmeellistä, mutta parin vuoden jälkeen huomasin yhtäkkiä olevani ihastunut häneen."
"Ensitreffeillä pidin häntä tosi outona enkä ollut varma kannattaako meidän tavata toistamiseen. Itse asiassa jattelin samoin vielä toisillakin treffeillä."
"Hän ei ollut yhtään sellainen kuin mitä olin oman mieheni ajatellut olevan, mutta pikkuhiljaa ihastuin häneen ja yllätyin itsekin."
Nämä jo kertovat sen, ettei sääntöjä ole. Onhan meillä kaikilla suunnitelmamme ja haaveemme. Mielestäni on silti tärkeää tuoda ne kuitenkin maanpinnalle. Tällä tarkoitan sitä, ettei kannata antaa haaveiden sabotoida mahdollisuuksia. Entä jos olet haaveillut Jalat alta -meiningistä, mutta sinulla olisikin mahdollisuus saada pikkuhiljaa kasvava rakkaus ja sen ansioista suunnattoman onnellinen, kestävä parisuhde? Olisiko se pahasta, vaikka alku olisikin toista, mitä odotit? Haaveilu on tärkeää, mutta on tärkeää myös olla fiksoitumatta siihen ja antaa asioille tilaa toteutua toisinkin, omalla tavallaan ja omalla painollaan. Vähän kuin heittäytyisi vallattoman puron matkaan ja katsoisi mihin päätyy. Asiat eivät yleensä mene niin kuin on suunnitellut. Ne menevät yleensä paljon paremmin.

Kuinka monta toimivaa ja rakastavaa suhdetta olisi jäänyt syntymättä, jos niiden osapuolet olisivat viitanneet toisiaan kintaalla ensireaktioiden perusteella. Varmaa on, että erittäin moni.