Tweet - Motel

The Ex-Factor

Uusi vuosi, uudet meiningit. Minulla on tunne kuin tästä vuodesta tulisi jotenkin poikkeuksellinen verrattuna moneen edellisvuoteen. Kuin vuoden 2012 aikana tapahtuisi positiivisia elämänmuutoksia, jotka toisivat elämään reilusti uutta ja jännää.

En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, mutta nyt päätin alkaa sitkeästi opettelemaan elämistä tässä hetkessä. Tulevaisuutta ei koskaan tule, sillä aina kun pääsemme nukutun yön jälkeen huomiseen, olemmekin tässä päivässä. Tulevaisuutta on hauska suunnitella, on ihana haaveilla ja odottaa hyviä tapahtuvaksi. Mutta jos jatkuvasti ajattelemme, että vuoden päästä kaikki on paremmin, missaamme jotain olennaista elämästä. Kuten sen hetken, kun ensimmäistä kertaa keittää huumaavan kupin kahvia uudella mutteripannulla. Sen lämpöisen tunteen, kun kaukana asuva äiti on lähettänyt yllätyspaketin ja sieltä löytyy uusi torkkupeitto. Menneisyys taasen on kuollut, siksi siitä on turha pitää kiinni. Toki on herkullista kelata upeita muistoja. Se on herkullista siihen pisteeseen asti kunnes alkaa ajatella kaiken olleen ennen paremmin. Mitään järkeä ei sen sijaan ole siinä, että vatvoo vanhoja ikäviä kokemuksia. Onhan joskus päättömän nautinnollista riutua menneisyyden tuskassa ja hautoa kostoa sinulle ilkeästi tehneille ihmisille. Se muodostuu ongelmaksi silloin, jos annat sen vaikuttaa nykyhetkeen esimerkiksi ottamalla ennakkoasenteen marssiessasi treffeille uuden tuttavuuden kanssa. “Tuskin tästä mitään tulee, koska en ole onnistunut ennenkään”, mietit ja todennäköisesti saat sitä mitä tilaat.

Koska menneisyyden painolasti vaikuttaa nykyhetkeen niin voimakkaasti, ainut ratkaisu elää tässä hetkessä täysipainoisesti on päästää irti. Paljon puhutaan anteeksiannosta. “Anna anteeksi niille, jotka ovat loukanneet sinua, niin pääset vapauteen.” Minulle se tarkoittaa sitä, että antaa väärintekijöille luvan toimia niin kuin he ovat toimineet ja tehdä sen myös jatkossa. Uskon monien ajattelevan näin, sillä muutoin maailmassa ei olisi niin paljon vihaisia ja katkeria ihmisiä. Siksi minä käytän termiä irtipäästäminen. Se nimensä mukaisesti tarkoittaa sitä, että päästän irti ikävästä kokemuksesta, tunteesta tai ihmisestä niin, ettei sillä ole lopulta minkäänlaista vaikutusta minuun. Näinhän sen pitäisi olla. Monet sanovat: “I can forgive, but I can’t forget.” Jos todella olisit antanut anteeksi, olisit unohtanut koko tapahtuman. Jos taas muistelet paljonkin ikäviä asioita ja se tuntuu kivenä rinnassa, et ole antanut anteeksi sanoi suusi mitä tahansa. Anteeksiannon tuntee siis konkreettisesti siitä, miltä sinusta tuntuu ajatellessasi asiaa. Jos suhtaudut muistoon ärsyyntymisen sijaan neutraalisti, olet antanut anteeksi.

Jotta voi päästää irti, siihen vaaditaan silti anteeksiantoa. Nimittäin sinulle itsellesi. Olen huomannut tämän:

Monesti pidämme kiinni ikävistä kokemuksista ensinnäkin tietysti siksi, että koemme saaneemme huonoa kohtelua, mutta myös sen vuoksi, että haluamme kostaa toiselle. Vaikka tyyppi ei edes tietäisi meidän vihastamme, me jollain tasolla silti koemme rankaisevamme häntä kantamalla kaunaa. Kun kaivelee syvälle tämän kostometodin taakse huomaa kuitenkin, että todellisuudessa olemme vihaisia itsellemme. Olemme vihaisia siksi, että annoimme niin ikävän asian tapahtua. Minun olisi pitänyt tietää paremmin. Minun olisi pitänyt tietää, että näin pääsisi käymään, sillä niin on käynyt ennenkin ja historia toistaa itseään. Minun olisi pitänyt osata suojautua paremmin. Minun olisi pitänyt osata valmistautua tähän, jotta tapahtuma ei olisi tullut niin puun takaa ja se olisi sattunut vähemmän. Miten olinkaan niin tyhmä, että luotin häneen? Miten olen voinut antaa kohdella itseäni niin? Enkö ole oppinut mitään aikaisemmista kokemuksistani? Kuinka olin niin naiivi ja luottavainen? Miten pystyinkään ajattelemaan kaiken olevan tällä kertaa toisin? Nämä ovat niitä todellisia syytöksiä, joiden vuoksi irtipäästäminen on vaikeaa. Kuitenkin antamalla anteeksi itsellesi huomaat kaunan sulavan pois kuin itsestään ilman, että edes mietit ketään muuta.

Olen aikaisemminkin todennut, että mitään uutta ei voi tulla tilalle ennen kuin päästää irti vanhasta. Uusi mahdollisuus parisuhteeseenkin on helposti tuomittu, jos siihen raahaa menneisyyden traumansa. Koska nyt on uusi taianomainen vuosi vasta aluillaan, ehdotankin meille kaikille sinkuille sitä, että annamme itsellemme anteeksi.

Sulje silmäsi ja katso itseäsi. Etsi se puoli itsestäsi, joka on väsynyt vihaan ja draamaan, ja haluaa eroon siitä kaikesta. Katso itseäsi lempeästi. Mieti mikä tekee sinusta hyvän ihmisen ja mitkä ovat niitä ominaisuuksia, joiden ansioista myös läheisesi sinua rakastavat. Leijaile tässä hyvänolon tunteessa hetken ja tunne se koko kropassasi.

Mieti sitten näitä asioita:

Sinä et ole ollut naiivi, vaan uskonut rakkauteen ja antanut sille mahdollisuuden. Sinä olet ottanut avosylin uuden ihmisen elämääsi ja se, jos mikä on kunnioitettava taito. Sinä et ollut tyhmä luottaessasi suhteeseen, sinä olit rohkea, koska kykenit siihen. Teit oikein, kun et valmistautunut tulevaan tyrmäykseen, sillä niin juuri kuuluukin tehdä, koska tervettä suhdetta ei rakenneta pelkojen pohjalle. Olet uskaltanut ihastua ja antautua ihanille odotuksille ja se on arvostettava teko. Sinä toimit juuri niin hyvin kuin osasit siinä tilanteessa ja siksi et voi vaatia itseltäsi yhtään enempää. Sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä olet ihminen ja inhimillinen. Kysy itseltäsi haluatko ikävän tapahtuman määrittelevän tulevaisuutesi. Haluatko antaa toiselle ihmiselle vallan sinun onnellisuudestasi vai haluatko tehdä elämäsi itse? Sano sitten itsellesi: “Annan itselleni anteeksi kaiken. Ansaitsen kaikkea hyvää.”

Maagista vuotta sinulle, tehdään yhdessä taikoja <3

Shit New Age Guys Say

Welcome to my world! Heh heh, tuttavapiirini koostuu hyvin pitkälti tällaisista miehistä :) No ok, olen itsekin Reiki Master, joka joogaa, meditoi ja juttelee universumille kuin kaverille. Silti joskus ottaa tosi kovaa pattiin kuunnella juttuja maca-jauhe-stevia-gojinmarja-mustikkajauhe-raakakaakao-vehnänorasmehu-pirtelöstä. Tai kuinka saa taltutettua flunssan tekemällä immuniteettia parantavan meditaation ja laittamalla tyynyn alle viisi parantavaa kiveä. Tai siitä kuinka tyyppi kehuskelee marssineensa pankkiin tenttaamaan virkailijalta, mistä raha oikein tulee, koska Ajan henki -leffassa puhutaan sen olevan pelkästään näytöllä olevia numeroita eikä todellista, käsinkosketeltavaa materiaalia, että mitäs te hyvä virkailija tähän oikein sanotte ja kerrottehan johtajallekin tämän viestin rahan harhasta.

Tästäkin huolimatta ottaisin biljoona kertaa mieluummin tällaisen miehen kuin äijän. Go hippies!

26.

Minä rakastan sinua
niinkuin vierasta maata
kalliota ja siltaa
niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta
minä kävelen sinua kohti maailmassa
ilmakehien alla
kahden valon välistä
minun ajatukseni joka on veistetty ja sinua



Pentti Saarikoski