P.S. Sen verran olen juttua muokannut, että olen vaihtanut otsikon siihen, mitä se alkuperäisesti minulla olikin. Tuottaja vaihtoi otsikon julkaisuvaiheessa muotoon: "Yhteistä elämän pyykkiä", joka on, sanoisinko, eläkeläismallia.
”Suomalainen nainen on ihana”
Mies ja nainen sekä pohdittavana naiseus. Rap-videoiden ahterit. Ulkonäköpaineet. Ruma Betty. Johtotehtävät. Uskottavuusongelmat ja reippaat pikkutytöt.
Tytöt kasvatetaan pienestä pitäen istumaan siististi, hymyilemään kiltisti ja näyttämään söpöiltä saparoissa.
Vielä 2000-luvullakin Lara Croftista ja Kissanaisesta huolimatta lapsille syötetään vaivihkaa stereotypioita naiseudesta. Piia Rekilä ottaa esimerkiksi Harry Potterin, jossa topakka Hermione on tunnollinen ja vastuullinen tyttö, kun taas pojat hakevat seikkailuja. Toisaalta “älä itke, sä oot jo iso poika”, on yksi fraaseista, joilla muokataan myös pienen pojan identiteettiä.
- Varmasti yksi syy siihen, miksi naiset eivät hakeudu johtotehtäviin on se, että nainen on kasvatettu olemaan kiltti. Siksi he vierastavat roolia, jossa joutuu olemaan kurja ja tekemään päätöksiä, joista voi menettää viidet yöunet.
Mikko Vartiainen uskoo enemmän myötäsyntyiseen kuin kasvatukseen. Parivuotias kummityttökin osaa jo olla mielen kielin saadakseen tahtonsa läpi, kun taas pojilta kyky puuttuu.
- Nää on tietysti stereotypiota. Jos nainen on erilainen, pelaa lätkää tai korjaa autoja, sillä on jatkuvasti identiteettikriisi, miks mä oon tällainen ja muut tollasia, ja kuvittelee olevansa jotenkin vääränlainen. Se on naisten ominaisuus. Kaikki naiset kuvittelee olevansa vääränlaisia oli ne sitten millaisia tahansa.
Nainen tälläytyy naisia varten
Vartiainen ihmettelee naisten epävarmuutta. Nainen tuskin on sitä luonnostaan, joten syy on mysteeri.
- Naisilla tulee joku ongelma murrosiän jälkeen. Ensin ollaan koko kasvukehityksen miestä edellä kunnes tulee viimeinen kehitysvaihe 18-24-vuoden tienoilla eli itsensä hyväksymisen vaihe. Olet löytänyt sen kuka sä oot, millainen sä oot ja opit tykkäämään siitä.
Silloin tiedostetaan kyvyt ja puutteet, sekä ulkoiset että sisäiset. Mies ajattelee olevansa ok kaikesta huolimatta käyttäytyen myös sen mukaisesti ja vaatien muilta tietynlaista arvostusta.
- Tuntuu, että tää kehitysvaihe menee naisilla ihan päin seiniä. Ne valittaa vieläkin, että mä oon lihava, mä oon harteikas, mulla on väärän väriset kulmakarvat väärässä kulmassa. Vikoja löytyy vaikka kuinka hemmetisti.
Rekilä miettii kauneuskäsityksen syöttämisen alkavan jo varhain. Kun äiti kerran vuodessa lähtee juhliin käyttäen valmistautumiseen aikaa kolme tuntia, kehutaan kuinka hän onkaan kaunis.
- Miksei sanota: “Voi kuinka äiti on kaunis, kun se tulee saunasta”, tai vaikka aamulla herätessään. Se antaa kuvan, että ollakseen kaunis sen eteen täytyy tehdä jotain.
- Musta olis hirveä ajatus, ettei antais rispektiä sille, että kun toinen on puolitoistatuntia tällännyt itteensä niin toteais: “No, hyvältä sä olisit näyttänyt muutenkin, ihan turhaa työtä teit”, Vartiainen lisää.
- Mutta sun lapset kuulee sun kehumisen vaan, kun sun vaimo on tehnyt puolitoistatuntia sen eteen töitä, Rekilä toteaa.
- Jos kaikki naiset huomenna vaan lopettais meikkaamisen, aika harva äijä valittais siitä. Se lopulta lopettais kilpavarustelun kauneudella, mutta tekis naisten omasta elämästä paljon tylsempää. Ketkä sitä meikkaamista edes kaipaa eniten: naiset! jatkaa Vartiainen.
Omassa nesteessä
Pitääkö paikkansa, etteivät miehet välitä siitä onko selluliittia, säärikarvoja, kulmakarvat nypitty, varpaankynnet lakattu, makuhuulikiiltoa, selän iho kuorittu, kovettumat raspattu ja purkkirusketus?
- Jos ne edes huomaa sellaisia asioita. Ne huomaa, jotka itsekin laittaa itseään. Pääasiassa naiset on itselleen ottaneet sen roolin, että täytyy näyttää hyvältä. Sitten jotkut naiset valittavat, että minkä helvetin takia tää nyt on tälleen, Vartiainen loksauttaa.
Rekilä on samaa mieltä, mutta muistuttaa alkuperäisten vaatimusten lähteneen ajasta, jolloin mies oli melkein Jumala. Ei nainen keksinyt korsettia tai karvojen poistoa, mutta jotenkin siihen on nyt jumiuduttu.
- Naisten lehdet ovat monessa asiassa kaiken pahan alku ja juuri. Ne vahvistavat stereotypiaa siitä, että täydellinen nainen ajaa säärikarvansa, jonka lisäksi hemmottelee itseään kolmen tunnin itsehoitosessioilla. Ne ruokkivat sitä tarvetta. Ei niinkään naiset, vaan ne selluliitti- ja ryppyvoiteiden valmistajat.
Naisvalta tuo alastomuuden
Naisvartalon käyttö mainonnassa tai rap-videoissa menee joskus täysin yli sietokynnyksen. Vartiaisen mukaan harva mies vakavissaan pitää musiikkivideoiden stringiahterien kuvaustapaa esteettisenä tai kiihottavana. Lisäksi Tekniikan Maailmassa mainostetaan autoja huomattavasti vähemmän puolialastomilla naisilla kuin Trendi-lehdessä mitä tahansa tuotetta.
- Mitä enemmän naisilla on valtaa kulttuurissa, sitä enemmän näkyy paljasta pintaa. Se voi olla turvallisuusjuttu. Miesvaltaisissa kulttuureissa naisen on suojattava itsensä, mutta vastakkaisessa kulttuurissa nainen on muuttunut saalistettavasta saalistajaksi ja seksuaalisen vallan käyttäjäksi.
- Naisilla ja heidän ruumiillaan mainostaminen ei ole miesten tahto vaan bisneksen tahto, Rekilä jatkaa.
- Se nyt vaan on niin, että naiset ovat alastomina kauniita, kun taas miehiä ei kaikki mielikseen katsele. Onko naiset tappiolla tässä asiassa, kun kaikki ovat sitä mieltä, että naiset näyttää hyvältä alasti, mutta miehet ovat kuvottavia. Olisiko se parempi toisinpäin, Vartiainen kysyy.
Kuka määrittelee kauneuden?
Entä sitten Ruma Betty? Sarjaa on ylistetty siitä, kuinka vihdoinkin on tullut “oikea” nainen tuuttiin. Kaunis tai solakka nainen ei siis ole oikea nainen ja on kaiken lisäksi huono esikuva, koska tulee kovin paha mieli, kun ei itse yllä samaan.
Vaikka Betty ei edes ole ruma, vain hieman tyylitön, hän sarjan herättämän keskustelun mukaan toimii upeana roolimallina älykkyytensä vuoksi.
- Tuo on juuri tuota, ettei voi olla kaunis ja fiksu, Rekilä ja Vartiainen toteavat yhdestä suusta.
- Kuuntelin kerran graduntekijöitä, joista yksi avautui siitä kuinka on pakko mennä ostamaan imagolasit, muuten ei yksinkertaisesti saa töitä. Kun on 24-vuotias blondi, äijät huutaa vaan, että tuo sitä kahvia, Vartiainen kertoo.
- Kaunis nainen ei alunperin ole ollut esillä poliitikkona tai yrityksen johtajana, esille päästiin ulkonäön vuoksi. Kaikki kunnia missikulttuurille, jossa meidät on luotu näkemään kaunis nainen tyhmän roolissa. Ei misseiltä kysytä kysymyksiä, joilla he pystyisivät näyttämään muunkin kiinnostavan kuin hiusten, Rekilä sanoo ja jatkaa toitottamisen siitä kuinka nainen saa olla sellainen kuin on menneen epäterveeseen suuntaan.
- Puhutaan, ettei naisen täydy olla kaunis tai laiha eikä kyseenalaisteta sitä mikä on kaunista tai rumaa. On laitettu standardi ruma ja kaunis, ja nyt on vapauduttu ikeestä siinä, ettei kaikkien naisten tarvitse olla kauniita ollakseen onnellisia. Mutta miksi kauneus on niin pieni rajattu alue?
Keski-ikäiset ovat rasisteja
Jokainen nuori nainen on törmännyt uskottavuuspulan aiheuttamiin keski-ikäisten miesten halveksuviin katseisiin.
Rekilä on ollut Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja toimii tällä hetkellä edustajiston varapuheenjohtajana. Hän ei ole kokenut vähättelyä nuorten keskuudessa, iäkkäämpien kylläkin. Vartiainen, yliopiston koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri, on huomannut saman.
- Lukiosta tullessani luulin miesten ja naisten olevan luonnostaan tasa-arvoisia. Sitten lähdin rauhanturvaajaksi, jossa mestassa oli sekä miehiä että naisia, oli luonnollista suhtautua tasa-arvoisesti. Sitten oli nää nelikymppiset sedät. Voi helkkari niitä tyyppejä! Ne suhtautuivat naisiin usein avoimen vihamielisesti, Vartiainen muistelee.
Hän huomauttaa kolmekymppisten olevan naisten kasvattama sukupolvi äidistä ja tarhatädistä opettajaan, joten jo on ihme, jos naisjohtajia vielä karsastetaan.
Ihanat naiset
Toimittaja-kirjailija Roman Schatz on kertonut hämmentyneensä muuttaessaan patriarkkaalisesta yhteiskunnasta Saksasta matriarkkaaliseen Suomeen.
- Ei Suomi vielä ole matriarkkaalinen yhteiskunta, mutta voi olla että kolmenkymmenen vuoden päästä toimittaja tekee juttua siitä kuinka mies on kriisissä, Vartiainen heittää.
- En usko naisjohtajien olevan enemmistö yrityksissä vielä pitkään aikaan. Silloin kun menen hautaan, suurten yritysten johtajien pallit ovat ne, missä valta on miehillä, Rekilä lisää.
Kaikesta huolimatta suomalainen nainen ja mies ovat kaksikon mielestä upeita. Rekilän on vaikea kuvitella itseään parisuhteessa muun maalaisen kanssa.
- Suomalainen mies hyväksyy enemmän sen, että nainen on vertainen. Hän ei katso karismansa olevan kiinni siitä.
Vartiainen yhtyy edelliseen puhujaan, vaikkakin eri sukupuolesta.
- Suomalainen nainen on ihana. On muun maalaisetkin, mutta tykkään tällaisesta yhteiskunnasta, jossa nainen voi sanoa sanansa ja odotan, että tästä tulisi vieläkin tasa-arvoisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti