Your love should never be offered

Love sometimes wants to do us a great favor: hold us upside down and shake all the nonsense out.

Your love
Should never be offered to the mouth of a stranger,
Only to someone who has the valor and daring
To cut pieces of their soul off with a knife
Then weave them into a blanket
To protect you.

Stay close to any sounds that make you glad you are alive.

Ever since happiness heard your name, it has been running through the streets trying to find you.
I wish I could show you when you are lonely or in the darkness, the astonishing light of your own being.

There are different wells within your heart.
Some fill with each good rain,
Others are far too deep for that

Fear is the cheapest room in the house. I would like to see you living in better conditions.

Even after all this time the sun never says to the Earth, “You owe me”

There is no pleasure without a tincture of bitterness.

- by Hafiz - 

Parisuhteessa olevien kliseinen deittiopas sinkuille

Mbar

“Käy kaikenlaisissa paikoissa, joissa voit tavata miehiä!”

Tuo on suora lainaus eräältä parisuhteessa olevalta naiselta. Oikeastaan ei vain yhdeltä vaan useammalta. Vastaukseni: ”Wau! Sinulla todella on tämä homma hanskassa!”

Parisuhteessa olevat pitävät itseään pariutumisen ammattilaisina. Hehän ovat onnistuneet saamaan haaviinsa omasta mielestään valioyksilön, joten jos he ovat siihen kykeneväisiä, sinä sinkkuna takuulla teet jotain perustavanlaatuisesti väärin elämässäsi. Kenties etsit vääristä paikoista. Ehkä pukeudut väärällä tavalla. Et varmaankaan tuo esiin kaikkia hyviä puoliasi tai sitten olet liian avoin ja aloitteellinen. Parisuhteessa olevilla on omasta mielestään hyppysissään taianomainen kaava parisuhteen saamiseksi, joten heillä on täysi oikeus neuvoa sinua kuinka sinä voisit saada sellaisen myös. He jakavat tietämystään polleana. Todellisuudessa he päästävät suustaan kliseisiä deittineuvoja, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna suo, kuokka ja Jussi. Minä tein vinkeistä listan.

Kliseinen deittineuvo 1. ”Mene paikkoihin, joissa tapaat ihmisiä.”
Ai niinkö? Minä kun olen vielä kolmekymppisenäkin elänyt täysin siinä uskossa, että juuri minulle tarkoitettu sielunkumppani yhtäkkiä pöllähtää ikkunani alle soittamaan luuttua ja laulamaan jotain barokkiajan rakkausluritusta. Ja nyt väität, että minun olisi oikeasti poistuttava kotoani, jotta voisin nähdä muitakin ihmisiä kuin itseni? Maailmani romahti, mutta samalla tämä on uusi alku, sillä nyt tiedän, miten pääsen naimisiin! Poistun kotoani!

Kliseinen deittineuvo 2. ”Ole oma itsesi!”
Kiitos tästä neuvosta. Olen nimittäin aina ennen tätä luullut, että saan miehen pyytämään itseäni treffeille tekeytymällä täysin omaksi vastakohdakseni, kuten pukeutumalla hailakan laventelin väriseen jakkupukuun, Citymarketin kävelykenkiin ja puhumalla kristillisdemokraattisista arvoista. Ehkä kuitenkin säästän nämä kuteet siltä varalta, että oletkin väärässä.

Kliseinen deittineuvo 3. ”Ole avoin!”
Voisitko määritellä tätä hieman tarkemmin. Eli ei riitä, että olen oma itseni, vaan minun olisi paljastettava esimerkiksi Visa Electronini tunnusluku, kuukautiskiertoni ja se kuinka minulla todellisuudessa on vahaamattomat säärikarvat näiden farkkujen alla, jotka saavat takapuoleni näyttämään überseksikkäältä. Vai tarkoittaako tämä sitä, että minun olisi mentävä treffeille inhokkityyppini, kaljun, isomahaisen sovinistisian kanssa, jotta en vain millään tavoin olisi tuomitseva ihminen?

Kliseinen deittineuvo 4. ”Älä pidä rimaa niin korkealla.”
Hyvä on. Menen treffeille sen kaljun, isomahaisen sovinistisian kanssa.

Kliseinen deittineuvo 5. ”Ensivaikutelmaan ei kannata luottaa, anna mahdollisuus.”
Nyt kun olen käynyt treffeillä kaljun, isomahaisen sovinistisian kanssa ja kuunnellut sitä kuinka hänen mielestään naisen orgasmi on myytti, homot perseestä, musta Mannerheim halventavaa Suomen itsenäisyyttä kohtaan, vihreä puolue totaalinen pelle, yhteiskunta vastuussa ihmisten alkoholisoitumisesta ja skeptisyys hyve, minun on käytävä hänen kanssaan treffeillä vielä muutaman kuukauden, jos hän vaikka muuttuisi tai paljastaisi todellisen luontonsa ja minä rakastuisin häneen hiustenlatvojani myöten? (Mistä tulikin mieleen, että minun on käytävä leikkauttamassa kuivat latvat pois.) Miehille sen sijaan sallitaan päättäväisyys ja määrätietoisuus kumppanin valinnassa. Siitä on kirjakin: He's Just Not That Into You. Meidän naisten on mentävä sen mukaan. Toisin sanoen miehiin ja naisiin eivät päde samat säännöt deittimarkkinoilla, sillä sielläkin naisen euro on 80 senttiä. Ota mitä saat.

Kliseinen deittineuvo 6. ”Et koskaan voi tietää, missä hänet voi tavata. Vaikka kauppajonossa.”
Tuskin. Luuletko, että suomalainen mies tekisi aloitteen kauppajonossa? Se on niin New York style. Suomalainen mies lähestyy baarissa kännissä ja silloinkin hän haluaa vain seksiä. Treffeillepääsy failed.

Kliseinen deittineuvo 7. ”Kukaan ei voi rakastaa sinua, ellet ensin rakasta itseäsi.”
Hetkinen. Tiedän lukuisia ihmisiä, joilla on totaalisen huono itsetunto ja jotka pelkäävät antautua rakkaudelle. He myös pelkäävät olla omia itsejään, toteuttaa unelmiaan ja heittäytyä elämän virtaan nautinnosta vauhkona kuin villi hevonen. Silti he ovat parisuhteessa. Joten parasta olisi, jos vain olisit hiljaa. Kuinka täydellinen, eheä, rakkaudellinen valo-olento minun on oltava, jotta saisin parisuhteen elämääni? Täydellisyyden saavuttaminen vaatii tuhansia elämiä. En tunne yhtäkään täydellistä ihmistä, mutta tunnen pitkän liudan parisuhteellisia ihmisiä. Jos minun on oltava täydellinen itseäni ja muita ehdoitta rakastava elämänhallinnan mestari saadakseni parisuhteen, miksi muiden ei tarvitse olla? Olenko jotenkin poikkeustapaus ja jos olen niin miksi? Vai onko asia sittenkin niin, että kaikki parisuhteessa olevat todellakin ovat täydellisiä valaistuneita sieluja ja sinkut ihmisinä epäonnistuneita pimeitä möykkyjä?

Kliseinen deittineuvo 8. ”Pukeudu punaiseen.”
Tutkimusten mukaan miehet kiinnittävät huomiota punaisiin pukeutuvaan naiseen. Heidän alitajuntansa yhdistää punaisen seksuaalisuuteen ja punaisiin pukeutuva nainen on heidän tulkinnoissaan hyvin seksuaalisesti aktiivinen. Tämä on kuulemma joku alkukantainen juttu ja mehän tiedämme, että miesten käyttäytymistä selitetään usein alkukantaisilla jutuilla. Voisinkin kysyä, kuinka usein luolanaiset pukeutuivat punaiseen parisataatuhatta vuotta takaperin? Ja onko tämä neuvo mitenkään rinnastettavissa kohtaan 2., jos vaikka lempivärini on sininen?

Kliseinen deittineuvo 9. ”Älä ole liian saavutettavissa.”
Ihanaa, rakastan pelejä ja erilaisia rooleja, joissa ihmiset eivät paljasta todellisia tuntojaan! Esimerkiksi en saa vastata puhelimeen heti, kun toinen soittaa, koska voin vaikuttaa kiinnostuneelta. En saa itse soittaa, koska voin vaikuttaa kiinnostuneelta. En saa myöskään itse ehdottaa treffien päätteeksi uusia treffejä, koska voin vaikuttaa kiinnostuneelta. Jos minulla sattuu olemaan vapaailta juuri sinä päivänä, johon hän ehdottaa treffejä, minun on näyteltävä, että minulla on kovasti kiireitä, etten vain vaikuta kiinnostuneelta. Voitko laittaa vaikka meilitse vielä tarkemman listan niistä asioista, joita en saa tehdä, etten vain miehen edessä vaikuta hänestä kiinnostuneelta.

Kliseinen deittineuvo 10. ”Sinä värähtelet väärällä tavalla ja ennen kuin opit värähtelemään oikein, et saa parisuhdetta.”
Ok, joku on lukenut The Secret -kirjan liian monta kertaa. On taidettu katsoa se leffakin, vai mitä? Eli ulkopuolinen maailmani on heijastusta sisäisestä maailmastani. Minun energiani siis värähtelee väärällä tavalla, mikä kertoo universumille, etten ole valmis parisuhteeseen. Niin. No entä ne ihmiset, jotka ovat sisältä haavoilla, arkoja, pelokkaita, traumatisoituneita, sydämenasioissaan umpisolmussa ja silti heillä on parisuhde? Voisitko vähän selventää sitä, miksi minä en saisi kokea inhimillisiä tunteita, kuten surua, pelkoa, ikävää ja haavoittuvaisuutta (jotka vetovoiman lain mukaan pitävät rakkauden elämästä kaukana), jos kaiken maailman henkisesti ontuvilla on kumppani. Ehkä jätän kommentoimiseni tähän ja pyydän sinua lukemaan kohdan 7.

Walk off the Earth - Somebody That I Used to Know (Gotye - Cover)

Gotyen kipale on kaunis, mutta tässä coverissa on enemmän särmää. Ostin tämän välittömästi iTunesista :)
 

"I don't know who invented high heels, but all women owe him alot." - Marilyn Monroe -

Kun istun koneella ja poden kirjoittajanblokkia, tiedättekö millä saan sen parannettua? Lorvailen nettikaupoissa ihaillen kenkiä. Kyllä. Kauniit kengät saavat minut sfääreihin ja niin korkealle, että ne inspiroivat jopa työpäivän keskellä, vaikka kirjoittaisin jostain täysin niihin liittymättömästä asiasta, kuten työhyvinvoinnista tai organisaatiomuutoksista. Huono puoli siinä on se, että aina löytyy useita herkkupareja ja toisinaan sydäntä alkaa polttaa niin käsin kosketeltavan voimakkaasti, että joku niistä on ostettava. Välillä soimaan itseäni, mutta toisaalta minulla on sellainen hyvä ominaisuus, että käytän kaikkea mitä ostan. Vaikka tekisin heräteostoksen, mikään ei jää käyttämättömänä kaapin perälle. Niin sokea himolleni en ole. Shoppailussa tarvitaan tunteen lisäksi aivoja.

Naisten rakkaus kenkiin muistuttaa fetissiä. Törmäsin äskettäin aiheesta muikeaan uutiseen. Tai no, miehen kannalta se ei ollut niinkään muikea. Nimittäin pokeriammattilainen Dan Shak sai vasta avioeronsa jälkeen tietää, että vaimo Beth Shak oli hassannut hänen rahojaan satojen tuhansien dollareiden edestä kenkiin keräten niitä vuosien saatossa 1200 paria. Sen lisäksi Beth hankki merkkilaukkuja ja niiden sekä kenkien arvo yhteensä on miljoonia dollareita. Beth kertoo näkevänsä ne taiteena, ei pelkästään käyttökamana. Nyt kolme vuotta eron jälkeen Dan vaatii 35 prosenttia näiden arvosta itselleen, joten jos miehet eivät huomaa laukkujen ja kenkien taidearvoa, ainakin he huomaavat rahat niiden takana.

Olen usein pohtinut sekä itseni että koko naissukupuolen suhdetta kenkiin, mikä johtaa yleensä siihen yksinkertaiseen lopputulokseen, ettei siinä ole mitään järkeä. Ei sitä kukaan osaa selittää, eivät edes naiset itse. Yksi teoria minulla kuitenkin on. Eläinkunnassa toinen sukupuoli on aina värikkäin, yleensä se on uros. Näinkin yksiulotteisessa lajissa mitä ihminen on, ei voi kuitenkaan komeilla huutavan kirkkailla sulilla tai karvapeitteillä luonnostaan. Joten entä jos nainen on se ihmislajin värikäs osapuoli, mutta koska meillä ei ole väriä millä keimailla luonnostaan, naisilla on luontainen sisäänrakennettu mieltymys koristaa itseään ulkopuolisilla asioilla herättääksemme huomiota. Käytämme meikkiä, hamstraamme vaatteita, värjäämme hiuksia - ja rakastamme kenkiä. Jotkut sanovat pukeutuvansa ja laittautuvansa vain itseään varten. En usko sitä hetkeäkään. Väitin itsekin niin aikoinaan, kunnes analysoin tälläytymisen perimmäisen tarkoituksen. Toki itsestään huolehtiminen tuo itsevarmuutta ja ryhtiä. Mutta mistä se itsevarmuus kumpuaa? Siitä että näyttää hyvältä ja tuntee olonsa hyväksi. Mutta jos kaipaisimme todellakin sitä hyvää oloa, pukeutuisimme verkkareihin, löysään neuleeseen ja lenkkareihin emmekä missään tapauksessa jaksaisi edes ajatella meikkausta. Jos tälläytymisen alitajuinen tarkoitus ei joka kerta ole iskeä miehiä, sen tarkoitus on kilpailla muiden naisten kanssa. Muutoin emme välittäisi hevon takapuolen vertaa siitä, miltä näytämme. Tämän analyysin jälkeen voikin kysyä, onko siinä sitten jotain pahaa. Ei tietenkään. Mitä pahaa on halussa olla viehättävä miesten silmissä tai kilpailla kauneudesta muiden naisten kanssa. Ei yhtään mitään.

Yliopistossa olen joutunut lukemaan kolmeen otteeseen John Fisken teoksen Merkkien kieli. Siinä Fiske kertoo Althusserin kehittämästä ideologiateoriasta korkokenkäesimerkin avulla. Se häiritsee minua jokaisella lukukerralla, mutta toisaalta se liippaa läheltä omaa analyysiani:

“Korkeakorkoisia kenkiä ei ole tuputettu naisille heidän ulkopuoleltaan (ts. niitä eivät ole tuputtaneet hallitsevan sukupuolen eli miesten aatteet). Silti niillä kävely on patriarkaatin ideologista käytäntöä, johon naiset osallistuvat - ehkä jopa alttiimmin kuin ideologia edellyttäisi. Korkokengät korostavat niitä naisen vartalon osia, joita patriarkaatti opettaa pitämään miestä hemaisevina - takapuolta, reisiä ja rintoja. Nainen osallistuu ideologiaan rakentamalla itsensä viehättämään miehistä katsetta. Näin hän alistuu miehiseen valtaan (kalastellen suosiota tai kieltäytyen siitä). Nuo kengät myöskin vähentävät naisen fyysistä aktiivisuutta ja voimaa - horjahteleva ja varovainen käynti on kuin harjoittelisi alistumaan patriarkaatin valtaan. Korkeilla koroilla kävelevät nainen on terhakka vain patriarkaalisten merkitysten uusintajana ja ylläpitäjänä. Ne saavat hänet näyttämään heikolta ja passiiviselta, jolloin mies alkaa näyttää entistäkin vahvemmalta ja aktiivisemmalta.” Erään toisen teorian mukaan miehiä kiehtoo nainen korkokengissä, koska tämä ei voi juosta silloin pakoon. Se teoria on sairas.

Miksi sitten minä tunnen oloni vahvaksi nimenomaan korkokengissä? Matalilla kengillä tunnen oloni piipittäväksi pikkutytöksi ja läsähdän kasaan niin fyysisesti kuin henkisesti. Korkokengissä sen sijaan kopistelen lujaa vahvoin askelin ja kättelynikin on jämäkkä kuin paistinpannun varsi.

Minuun ei tee vaikutusta, jos joku esittelee tennarikokoelmaansa. Ballerinatkin ovat vähän niin ja näin. Ovathan ne ihan söpöjä joskus, mutta eivät kovin mielenkiintoisia luomuksia. Korot sen sijaan saavat minut nautinnosta sykkyrälle. Niiden on oltava minimissään 6 cm ja maksimissaan 11 cm. Toki korkokengät voivat olla haitalliset kropalle. Minä olen saanut vaikka kuinka monia moitteita siitä, etten käytä terveyssandaaleja tai lenkkareita. Valituksia ropisee sekä miehiltä että naisilta. Nämä naiset ovat niitä, jotka näyttävät white trash -sakilta ja miehet niitä, joiden muijat löntystävät lättänäpohjilla kuin lyhyenlännät sammakot. Yksi sana molemmille: kateus. Sitä paitsi ballerinat ovat haitalliset jalalle siinä missä liian korkeat korotkin. Fysioterapeuttien mukaan ihanteellisissa kengissä on 3 cm korko (sekä miehillä että naisilla). Ballerinoissa tai flip flopeissa ei ole minkäänlaista iskunvaimenninta ja koska jalanpohjassa oleva kehon luontaisena iskunvaimentimena toimiva rasvakerros on hyvin ohut, se ottaa itseensä asfaltilla tömistelevät askeleet ja aiheuttaa erinäisiä vaivoja sitä kautta. Koroista urputtavat voivat repiä siitä. Sitä paitsi vaivoja aiheuttaa ensisijaisesti väärä kävelytapa. Myös terveyssandaaleissa voi kävellä väärin, jos ei kiinnitä huomiota kehonsa vinksahtaneisiin asentoihin.

Korot tekevät jokaisesta naisesta upean. Jos niillä siis osaa kävellä. Ok, 12 cm ja siitä ylöspäin olevat korot ovat muodissa, mutta nainen tai tyttö, joka kävelee korkkareilla polvet koukussa on muotinäyistä kaikkein säälittävin. MTV Video Music Awardseja ja muita trendikkäitä palkinnonjakotilaisuuksia seuratessa fashionistan sydän huutaa tuskasta, kun julkkikset hoipertelevat lavalle niin korkeissa koroissa, että tarvitsevat jonkun käsikynkkäänsä pysyäkseen pystyssä. Jos et osaa kävellä niillä, kannattaa opetella ennen kuin poistut talosta. Toisaalta voit suosiolla hyväksyä sen, että sinulle vain nyt sopivat matalammat kengät. Suosittelen kuitenkin kävelyn opettelua, sillä se taianomainen palkinto, mitä korkokenkien käyttö antaa mielelle ja keholle on sen arvoista.

Lopuksi osa I: löysin kenkämuseon nettisivut, joihin myös oma Minna Parikkamme on päässyt. Kannattaa käydä tutustumassa ja huokailemassa. Tässä jutussa on kuvituksena lemmikkejäni omasta kenkäkokoelmastani.

Lopuksi osa II: Jos asut Pohjanmaalla tai olet siellä suunnalla reissulla, kipaise Black Wall Galleryssä & Taidelainaamossa osoitteessa Kasarmi 13. Siellä on tuttavani Cata Ahlbäckin näyttely High Heels - High Hopes 26. elokuuta asti. Nannaa!

33.

(Today I met) The Boy I'm Gonna Marry

Tätä biisiä olen hokenut siitä asti, kun katsoin Morsiamen isä -leffan. Ja sopivasti videolla ovat mukana Disneyn ah, niin ihanat girl gets the boy -loput <3

Pokaamisen säkenöivä pikaopas

Taidetta keväällä eduskuntatalon takaisella rakennustyömaalla.

Edellisessä tekstissäni Sinkut = Kanat kukkojahdissa? kerroin siitä kuinka minulta on kysytty hyviä pokauspaikkoja. Niinpä ajattelin kertoa muutamia vinkkejä seuranhakuun, onhan nyt kuitenkin kesä ja kesäheilan metsästys käy näihin aikoihin ylikierroksilla.

Ensin on kuitenkin rajattava pokauspaikat kahteen kategoriaan sen mukaan hakeeko seurustelusuhdetta vai seksiä. Aloitetaanpa seksinsaamispaikoista. Kuten olen aikaisemmin maininnut, minä en harrasta yhdenillanjuttuja, niinpä en lähde varta vasten myöskään etsimään hoitoja. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, etten olisi päässyt vonkaamisen kohteeksi, joten antamani tiedot perustuvat siihen, missä paikoissa minua on yritetty pokata, sillä sellaisissa tilanteissa tietysti voi vastaavasti pokata itsekin.

Kun siis haluat seksiseuraa tee näin: Mene yöllä minne tahansa, missä on humalatilassa olevia miehiä. Miehet ovat epätoivoisesti seksin perään erityisesti yön viimeisinä tunteina, kun baarissa vilkkuu valomerkki ja hitaat alkavat. Tuona hetkenä miesten päät alkavat vilkkaasti kääntyillä ja silmät tutkivat ympäristöä hädissään kuin seksin saaminen olisi elämän ja kuoleman kysymys. Sama homma jatkuu narikassa ja baarin edustalla viimeisten tupakoiden palaessa loppuun. Siksi sinun tarvitsee vain kävellä jonkun miehen luokse ja kysyä esimerkiksi: “Haluatko lähteä täältä yhdessä?” Onnistumisesi on taattu.

Baari on takuuvarma paikka vokotella, mutta mahdollisuuksia on runsaasti muillakin mestoilla. Kerron esimerkin: Olin eräänä lauantaina Espoossa kaverin luona viettämässä leppoisaa leffailtaa ja lähdin sieltä kello kolmen yöbussilla, jossa oli minun ja kuskin lisäksi kaksi miespuolista matkustajaa. Istuin penkillä bussin keskioven edessä ja kun toinen heistä oli lähdössä eräällä pysäkillä ulos, hän koputti oviaukossa olkapäähäni ja kysyi: “Hei, lähdetkö mukaan?” Kun saavuin bussilla Kamppiin ja lähdin kävelemään Tennispalatsin ohi, vastaani tuli poikaporukka, joista pari sanoi: “Heeei, missä on jatkot?!” Kun olin tuosta tilanteesta kävellyt noin 30 sekuntia, eteeni ilmestyi kaksi jäpikkää, jotka pyysivät minut omille jatkoilleen. Myös öisessä taksijonossa saa usein tarjouksen lähteä samalla taksilla samaan määränpäähän. Helppoa kuin heinänteko. Mitä seksiin tulee, miehet ylipäätään ovat helppoja. Miehen pokaaminen tähän tarkoitukseen ei vaadi erityistä vaivaa, ulkonäköä, älyä, keskustelutaitoa tai - ei oikeastaan mitään. No, ehkä pulssin. Ehkä.

Seurustelusuhde on taas aivan oman luokan projektinsa, johon ei voi antaa juuri minkäänlaisia neuvoja, koska yleensä rakkaus iskee odottamatta nurkan takaa, ei väkisin vääntämällä ja jotain tiettyä karttaa seuraamalla. Sitä paitsi sinkku ei olisi tässä asiassa mitenkään pätevä neuvonantajakaan. Sen kuitenkin tiedän, että kannattaa olla elämässään aktiivinen. Koti-illat ovat ihania, mutta eivät joka päivä vietettynä kovin kannattavia. Aktiivisuuden ei tarvitse tarkoittaa juoksemista kissanristiäisissä pilke silmäkulmassa paidan antoisa kaula-aukko ammollaan. Aktiivisuudella tarkoitan tässä ennen kaikkea sekä mielen että kehon virkeyttä ja elinvoimaa. Tekemättömyys nimittäin laiskistuttaa. Enkä siis tässä kannusta menemään mukaan yhteiskunnan suorittamismentaliteettiin, vaan kyse on aivan eri asiasta. Varmasti olet huomannut, että mitä pidempään nukut, sen väsyneempi olet. Sama asia. Mitä enemmän löhöät, virttyneiksi eivät muutu vain olohoususi vaan myös pääkoppasi. Kyse on seuraelämän ja rentoutumisen tasapainosta. Harrasta itseäsi kiinnostavia juttuja. Pidä huoli siitä, että huomioit ystäviäsi tarpeeksi usein eri tavoin, vaikket ehtisi tavata kasvotusten kuin kerran kuussa. Liiku edes kaksi kertaa viikossa ja silloinkin riittää 20 minuutin kävelylenkki. Visiteeraa taidenäyttelyissä ja teattereissa. Kokeile itsellesi uusia asioita. Käy vaikka katsomassa balettia tai kipaise parin tunnin maastoratsastusretkellä, jonka paikkakuntasi hevostalli järjestää aloittelijoille.

Olemalla aktiivinen ei ensisijaisesti liity siihen, että löytäisit näistä paikoista toisen puoliskosi, vaan siihen, että teet elämästäsi mielenkiintoista ja se taas saa sinut sädehtimään. Yksinkertaisesti sanottuna: Kiinnostavat ihmiset ovat kiinnostavia. Yksi tilaisuus poikii toisen tilaisuuden, se taas synnyttää uusia tilaisuuksia, ja kun sitten pöllähdät johonkin, jossa on potentiaalisia sinkkumiehiä tarjolla, sinut tekee viehkeäksi se, että näytät nauttivan elämästäsi. Rakkaus on mielentila ja vedämme puoleemme mielentilamme mukaisia kokemuksia ja asioita. Kun rakastat elämääsi, vedät puoleesi rakkautta sen kaikissa muodoissa. Sanon tämän koska olen omassa elämässäni huomannut positiivisen asenteen ja kaikenlaisen kivan puuhastelun tuovan aivan itsestään ihania tilanteita, tekemistä, tapahtumia ja ihmisiä elämääni. Miksei se siis pätisi kumppanin saamiseenkin.

Ja miksei rakkautta voisi löytää juuri sieltä baarista? Meille on tietysti opetettu toisin. Emmehän valitse asuntoa tai autoakaan totaalisessa jurrissa, miksi olisi hedelmällistä valita elämänkumppani hermomyrkyn vaikutuksen alaisena. Mutta kun alamme laskea niitä pariskuntia, joiden suhde on alkanut baarista - kenties jopa kännisestä yhdenillan jutusta - tulokseksi tulee aika paljon. Ehkä ei siis pitäisi vähätellä sitäkään mahdollisuutta, että niiden viimeisten hitaiden aikana pokattu epätoivoinen örvelö voisi paljastua pitämisen arvoiseksi nallekarhuksi aamulla.

32.

On kolmenlaisia suutelijoita: vaahtosammuttimia, muumioita ja imureita.



- Helen Gurley Brown -

Extreme - More Than Words

Sinkut = Kanat kukkojahdissa?

Mbarin vessa.

Olin jokin aika sitten Kaupunkiradion haastateltavana. Aiheena oli - yllätys, yllätys - sinkkuus. Koko tilaisuus oli erittäin sympaattinen juontajia myöten, mutta sellaiset kysymykset kuin “Mitä silloin, kun kaikki kaverit ovat jo parisuhteessa eikä heistä saa seuraa miestenmetsästysreissuille?” ja “Mitkä ovat Helsingin parhaat pokauspaikat?” saivat minut miettimään sitä, mitä mieltä sinkkuudesta yleisesti ollaan. Ensin kerron oman mielipiteeni. Kärjistettynä on olemassa kolmea lajia sinkkuja:

1) Miesten metsästäjä: Jokainen viikonloppu on miestenmetsästyssesonkia tyttöjen kanssa. Out with the girls, woo hoo! Päälle laitetaan niin tiukka minihame, että se nousee jokaisella askeleella ja siksi sitä pitää myös jokaisella askeleella vetää alaspäin. Siinä ei ainakaan voi tanssia, mutta baariinhan ei mennä tanssimaan vaan näyttäytymään, joten sillä ei ole väliä. Mahdollisimman paljon lakkaa tukkaan, meikit “ojennukseen” taksissa ja iskuvaihde on päällä. Näihin lukeutuvat myös munahaukat, naiset, jotka vokottelevat varattuja miehiä, vaikka näiden tyttöystävä olisi aivan vieressä. Motto: “Mut hei, ihan sama. Mä olen vahva, moderni ja itsenäinen nainen, joka ottaa mitä haluaa!”

2) Sohvalla röhnöttäjä: Makailee illat pitkät telkkarin ääressä ja suree sitä kuinka hän ei ole vieläkään löytänyt unelmiensa oria. Kaikki tuntuu turhalta. Ei hyödytä kokata pelkästään itselleen, vaan parempi vetää eineksiä. Ei maksa vaivaa pukeutua kauniisiin alusvaatteisiin, koska kukaan ei niitä kuitenkaan ole näkemässä. Aivan turha on myöskään harrastaa liikuntaa, koska eipä sitä alasti tule oltua kenenkään edessä kuitenkaan. Nukkumaan mennessä tyhjä sänky kummittelee ja muistuttaa siitä kuinka yksin hän on. Motto: “Parisuhde ja avioliitto ovat elämän sisältö. Kun saan sen, sitten elämäni vasta alkaa täydesti!”

3) Unohtaneet: Yksinoloon turtuu sinkkuuden jatkuttua vuosikausia. Parisuhde tuntuu kaukaiselta ajatukselta ja mitä miesten jahtaamiseen tulee, se kiinnostaa yhtä paljon kuin se kuinka monta hyönteislajia löytyy Madagaskarin sademetsistä (Itse asiassa minua alkoi oikeasti kiinnostaa kuinka monta hyönteislajia löytyy Madagaskarin sademetsistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon nettisivujen mukaan niitä on löydetty tähän mennessä yli 100 000! Voit käyttää tätä tietoa vaikkapa iskurepliikkinä baarissa tyyliin: “Hei söpöläinen. Tiedätkö kuinka monta hyönteislajia on Madagaskarin sademetsissä?”). Itselleen kokkaaminen on luonnollista, sillä muu mahdollisuus ei tule edes mieleen. Kauniisiin alusvaatteisiin pukeutuminen on normaalia sillä mitä muutakaan tarkoitusta niillä on kuin olla käytössä. Liikuntaa tulee harrastettua, koska on aikaa ajatella omaa terveyttään. Nukkumaan mentäessä miettii, kunpa jaksaisi herätä silloin, kun kello soi eikä tarvitsisi torkuttaa taas sitä tuntia. Motto: “Mies? Ai joo, kaupungilla niitä tulee vastaan melkein joka päivä.”

Yleinen käsitys laittaa kaikki sinkut kategoriaan 1. Sinkut siis ovat miesten perässä kieli vyön alla juoksevia kiimakimppuja. Tämä on itselleni niin vieras ajatus, että se voisi sijaita toisella universumilla. Itse en nimittäin koskaan metsästä miehiä enkä harrasta yhden illan juttuja. Jos otollinen keskustelutilaisuus söpön miehen kanssa baarissa tulee, kyllä minä siihen tartun ja voin tehdä juttelussa jopa aloitteen. Mutta se, että lähtisin tarkoituksella kuola valuen hamuamaan itselleni jäpikkää, on outo ajatus. Haluatteko kuulla eräästä viikonlopustani asian valaisemiseksi? Kerron kuitenkin:

Perjantai: Työpäivän jälkeen tapasin neljä ystävääni Virgin Oilissa. Söimme ihanaa ruokaa, joimme hyvää viiniä ja jatkoimme Bravuriaan juomaan skumppaa tappiin asti. Juttelimme kaikenmaailman asioista, kuten italialaisesta ruuasta, suomalaisten laulutaidosta, opiskelusta, Suomen sosiaalitoimen outoudesta ja siitä kuinka tosirakkauden kuuluisi olla vaivatonta. Lisäksi teimme yhteisiä lomasuunnitelmia. Sitten kotiin hyvillä mielin.
Lauantai: Ystäväni vietti kihlajaisiaan ja menin erään toisen ystäväni kanssa auttamaan häntä pesemään, pilkkomaan ja asettelemaan ruokia etukäteen. Sen jälkeen söimme ja otimme skumppaa, ja tulin kotiin iloisena siitä, että kaksi ihmistä on löytänyt toisensa.
Sunnuntai: Kävin ystäväni ja hänen poikaystävänsä kanssa kuuntelemassa Rauni-Leena Luukanen-Kilden luentoa Meilahdessa. Se oli karmiva ja meidän oli puitava sitä sen jälkeen puhelimessa puolitoista tuntia. Sitten päätin unohtaa sen ja lukea Paulo Coelhon Alefia.

Huomaatteko, missään näistä ei pokattu miehiä!

Kun keskustelimme sinkkuuden mielikuvista eräs ystäväni totesi: “Juuri tässä vähän aikaa sitten kävin naamiksessa keskustelua sinkkuudesta ja siitä, ettemme me kaikki sinkut jahtaa jatkuvasti, kieli vyön alla rakkautta ja sekoile baareissa tai ole onnettomia. Lopputuloksena oli se, etten kuulemma edes osaisi jakaa elämääni muiden kanssa, kun olen ollut niin pitkään sinkkuna ja että on kuulemma turha edes väittää, että sinkkuudessa olis jotain hienoa... hohhoijaa. Totesin hänelle, että sinkkuudessa ja parisuhteissa on molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa. Että molemmissa olemisen muodoissa on asioita, jotka tekee onnelliseksi. Stereotypiat sinkuista elää vahvasti ja jopa sinkkujen itsensä mielissä. Jokseenkin surullista.”

Niinpä. Harmillisia ovat myös ne sinkut, jotka pitävät stereotypiaa yllä siksi, että heillä olisi Sinkkuelämää-identiteetti, vaikka he sisimmältään olisivat ja tuntisivat aivan muuta. Stereotypia jahtaajasinkuista perustuu sille näkemykselle, että parisuhde on elämän keskiö ja jos jollakulla ei sitä ole, se takuulla tekee epätoivoiseksi. Tämä käsitys kertoo enemmän sillä tavoin ajattelevasta kuin sinkuista.

31.

Do you want me to tell you something really subversive? Love is everything it's cracked up to be. That's why people are so cynical about it... It really is worth fighting for, being brave for, risking everything for. And the trouble is, if you don't risk anything, you risk even more.

Erica Jong

30.

Hei, suhteellinen! Vituttaako?

Pasan ja Atpon vitutus-kirjasarja on saanut helmen. Suhdekirjoittelijana silmäni alkoivat välkkyä kuin kaksi taivaan kirkkainta tähteä (ällöä, joo) huomatessani, että vitutuskirjailijat Pasa ja Atpo ovat pukanneet ulos teoksen Eniten vituttaa parisuhde. Niinpä olen viettänyt muutamat illat mukavassa lukutuolissani nauraen, mikä illanviettona on tietysti aivan parasta. Jos on yksin kotona ja nauraa silti ääneen, jotain on hyvin perustavanlaatuisesti hyvin (tai vialla, voit päättää itse).

Odotin kirjalta pelkkää huumoria, negailua ja “kun se kyrvähtänyt ämmä röhnöttää tuossa sohvalla taas siinä kauhtuneessa pyjamassa, niin totta helvetissä kolmen vuoden jälkeen alkaa vituttaa jo niin saatanasti” -toteamuksia. Mutta ei. Pasa ja Atpo osoittautuivat tavallaan neroiksi. He ovat onnistuneet laittamaan ojennukseen kaikki parisuhteeseen liittyvät aspektit ensimmäisistä treffeistä avioeroon ja he tekevät sen tyylillä. Kirjan nimeä ajatellen väite on absurdi, joten kannattaa vain lukea teos itse.

Suunnittelin ensin tekeväni kirjasta perinteisen kirja-arvion, mutta lukiessani sitä huomasin, että on paljon mehukkaampaa tutkailla sitä seikkaa, että kaksi suomalaista kollia on kirjoittanut rakkaudesta ja heillä todellakin on aiheesta painavaa sanottavaa. Eniten hämmästyin siitä, että Pasa ja Atpo ovat osanneet ruotia parisuhteen kaikki puolet asiantuntevammin kuin parisuhdeneuvojiksi itseään kutsuvat lässynlässyn terapeutit. Olin jopa lähes kaikesta samaa mieltä tämän “parin” kanssa. Kaksikko haluaa tasa-arvon naisen ja miehen välille. He vastustavat pettämistä. He haluavat, että suhteessa asioista ja ongelmista keskustellaan avoimesti ja suoraan. He kannattavat sitä, että jokainen toimii sisäisen äänensä mukaan, ei sillä mittarilla mitä sukulaiset ja naistenlehdet sanovat parisuhteen idyllistä.

Ensinnäkin poikia pännii se tosiasia, että on suhteettoman paljon tyyppejä, jotka eivät uskalla olla yksin: “Ihastumisen illuusion lisäksi ihmiset päätyvät perusteettomasti yhteen myös siksi, että “pitää olla joku”. Paitsi että ei helvetissä pidä! Olkaa mieluummin yksi kuin sen ensimmäisenä löytyneen epäsopivan luuserin kanssa.”
Eräs mainio pointti: “Etkö sä siedä itseäs, kun et voi olla yksin? Eipä silti, urpo sä meidänkin mielestä olet!”
Tietysti on olemassa todellista lempeäkin: “No mitäs sitten, jos ihastuu ja rakastuu ihan aidosti? Hanaa vaan niin vitusti!”

Ensin tietysti pitäisi päästä treffeille. Luonnollisesti suhde voi alkaa monella tavoin, kuten treffi-ilmoituksen kautta, opiskelu-, työpaikka- tai lomaromanssina. Miten olisi klassikko, kaverisuhteesta rakkaudeksi -menetelmä?
“On kyllä kerrassaan hellyttävä ajatus, että löysitte toisenne pitkän ystävyyden jälkeen. Parasta siinä on se, että tällä keinolla olette hetkellisesti poissa häiritsemästä kunnon ihmisiä. On kuitenkin syytä tarkastella teidän typeryyttänne. MITEN KAUAN HOMMAN FUNAILUUN VOI MENNÄ?!?”

Muita vitutuksen aiheita parisuhteen metsästämisessä ovat muun muassa:

Se, että edelleen monien mielestä miehen pitää tehdä aloite
Jos mies on kiinnostunut naisesta, mies luonnollisesti ottaa naiseen yhteyttä. Vastaavasti, jos nainen on kiinnostunut miehestä, nainen ottaa mieheen yhteyttä, ei aloita jotakin kivikautisia flirttailuelkeitä. MIKÄ TÄSSÄ ON NIIN VAIKEAA? Liian usein miehet yrittävä valita kumppanin kaikista naisista ja naiset vain heitä lähestyneistä miehistä.
Antaa rukkaset
Voiko puhkikuluneempaa sanontaa enää olla? Joo, voit kyllä pitää ihan itelläs noi rumat paskakintaat ja vaikka vetää niihin. Mä lähen NYT mäkeen.
Pariutumisen vaikeus naisten näkökulmasta
Tämä koskee etenkin koulutettuja naisia. Pääosa miehistä nimittäin haluaa kauniin, mutta itseään tyhmemmän naisen. Eipä ihmetytä, että niin moni akateeminen nainen tekee uraa yksinään. Oli sitten kaunis tai ei.

Pasa ja Atpo ovat omistaneet monta sivua ja lukua seksille. Ja miksikäs ei. Tässä siitä muutamia hyviä pointteja:

Naisen haluttomuus
Onko muka luonnollista, ettei koskaan tee mieli? Suklaata sen sijaan tuntuu tekevän mieli. Että puhutaan nyt vaan siitä ongelmasta. Ihminen on seksuaalinen olento ja jos siltä loppuu halut kokonaan, se on ongelma.
Viagra
Mitenköhän tähänkin nyt pitäisi suhtautua… SIIHEN ON SYY, ETTEI TEILLÄ SEISO!
Naisten ja miesten seksilelut
Leluja ja pornoa ostava mies on irstas pervo, kun taas dildoja kotiin kantava nainen on itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa sinut oleva kuuma pakkaus. Mitä helvettiä? Me halutaan, että naisten seksuaalisuus käy läpi saman poplaritakki-vaiheen, jonka se miehilläkin on vaatinut.

Nyt sitten ollaan parisuhteessa, johon on pitkään kaivattukin. Olisiko aika muuttaa yhteen, Pasa ja Atpo?

“Mikä helvetti siihen yhteen muuttamiseen pakottaa kiirehtimään? Sillä järjestelyllä ehtii kyllä aikanaan elämään koko elämänsä, jos se vielä silloinkin tuntuu niin perkeleen hyvältä idealta.”
Jotkut perustelevat sitä elinkustannusten jakamisella tai helppoudella. “TAJUTKAA, ETTÄ NOI ON AIVAN VITUN TOISSIJAISIA ASIOITA! Muuttakaa yhteen, jos ajatusmaailmat sopivat yhteen tai jos viihdytte toistenne kanssa. Mutta älkää nyt jumalauta tehkö sitä sen takia, että se on kätevää tai aika on oikea.” Sitä paitsi: “Uutuudenviehätyksen jälkeen huomaa nopeasti, että toinen on tosiaan aina kotona. Onhan se romanttista (mitä vittua se sana sitten tarkoittaakin), mutta ANNA MÄ NYT VITTU OON EDES HETKEN TÄÄLLÄ YKSIN!”

Mitäs sen jälkeen Pasa ja Atpo? Mentäisiinkö kihloihin? Kihlaus on lupaus avioliitosta, mutta “valtaosa jengistä on sisäistänyt tämänkin päin vittua. Kihlautumista pidetään vain kepeänä pokkurointina, jonka pitää tulla naiselle kivana yllätyksenä ja jonka jälkeen voidaan sitten oikeasti alkaa miettiä, olisikohan sitä sitten kliffaa mennä ihan naimisiinkin. Vittu te ihmiset olette tyhmiä.”

Tölväistäänpä sen jälkeen laumasieluja. On sitten pakko mennä naimisiin, kun sukulaiset alkaa painostaa, että eikö teidänkin olisi nyt jo aika. Se pitää tehdä nimenomaan valkoisessa puvussa ja teemavärissä (“Laittaessasi kermanvalkoiset servetit tilaukseen voit ohessa haistaa paska.“), koska niin kuuluu tehdä ja kirkossa, koska se on romanttista ja perinteiden mukaista, vaikkei ole edes uskovainen ( “Voisko siitä vihkikaavasta sitten poistaa ne jumala-osiot, kun ne ei oikein tunnu meille luontevilta“. KUKAS VITTU SUT SITTEN SIUNAA, JOS EI SE UKKO?).
Ja sitten tietysti pitää tehdä lapsia, hankkia rivariosake, auto ja koira, koska kaikki muutkin tekevät niin ja kaikki tämähän on juuri se elämän ydinasia. (“Tämän tiedon valossa ei tule yllätyksenä, että puolet pareista eroaa. Kannatti varmaan tulla painostetuksi hommaan. Ei näyttäisi pahasti vituttavankaan.”)

Häissä vituttaa myös mukakekseliäät hääkuvat: “Vai että keksitte roikkua puussa, onpa leikkisää! Mitä jos seuraavaksi roikkuisitte leukakiikussa?”

Kun nyt sitten ollaan naimisissa, keskusteltaisiinko meidän suhteesta, Pasa ja Atpo?
“Osa pariskunnista käyttää valtaosan valveillaoloajastaan suhteensa vatvomiseen. Kaikki tietävät nämä tyypit, jotka bileissä, kävelyllä, kaupassa, elokuvissa ja joka helvetin muussakin paikassa ‘keskustelevat’ ja ‘reflektoivat’ suhdettaan, toisiaan ja itseään. -- Keskittykää olemiseenne ja käyttäkää vähemmän aikaa sen olemisen analysointiin! Kyllä suhteen pitää toimia ilman, että siitä koko ajan keskustellaan.”

Mikä sitten itse parisuhteessa vituttaa?

Paremmat puoliskot
Ja ennen kaikkea se, miten sitä vitun puoliskoasiaa pitää joka paikassa toitotella: “toi mun parempi puolisko…” Mitä vittua? Ootko sä itse oman kokonaisuutesi HUONOMPI PUOLI? Kattokaapa ihmisten ilmeitä, kun heteromies ilmoittaa, että huonompi puolisko ei olekaan tällä kertaa mukana.”
Vaimojaan haukkuvat munaturvat
Oisko aika erota, jos kerran niin vituttaa? Vai pelkäätkö, ettet selviä yksin, munaton uuvelo kun olet? Entä tuliko mieleen, että jos vaimosi tosiaan on niin kammotus kuin annat ymmärtää, niin sinähän olet tyyppi, joka vapaaehtoisesti elää kammotuksen kanssa? Kumpaahan tässä nyt pitäisi oikeasti haukkua?
Miehet, joiden mielestä naisen paikka on kotona
Nyt olisi melko tärkeää toivoa, että joku keksisi aikakoneen. Olisitte nimittäin kovaa kamaa esimerkiksi 1800-luvulla. Lienee selvää, että teidän paikkanne on katuojassa.
“Kaikki naiset on samanlaisia lutkia”
Kotona ihmetellään, miksi ne ei tykkää musta. Oikea asennehan tosiaan vie vaikka kuuhun. Toivottavasti se ei tuo sieltä takaisin, senkin onneton pillipiipari! Miksiköhän sua kohdellaan kun paskaa rättiä?
Naisten pohdinta siitä, mistä saa hyvän miehen
Tätä mäkätystä kuunnellessaan saattaa erehtyä luulemaan, että jossakin olisi olemassa joku “hyvät miehet” -ryhmittymä, joka tosin on äärimmäisen vaikeasti tavoitettava, pysyttelee piilossa eikä ilmeisestikään halua kohdata “hyvät naiset” -ryhmän edustajia.
Naisten itsetunnon paskuus
Miehissäkin on epävarmoja olmeja, mutta jostain syystä naiset ovat keskimäärin huomattavasti helpommin horjutettavissa kuin miehet. Tätä ominaisuutta pienimunaiset miehet sitten käyttävät lytätessään vaimonsa maanrakoon. Hieno saavutus veli!
Hormonit
“Mä voin olla kusipää, kun mulla on nää hormonit.” No et vittu voi! Osoittaa naisilta aivan käsittämätöntä saamattomuutta, etteivät he vielä aikuisiälläkään osaa käyttäytyä kuten ihmiseltä voisi odottaa. Hormonit löydetään syyksi vaikka mihin, mutta muniaan raapivalle miehelle tämä selitys ei tietenkään käy.

Pasa ja Atpo muuten tietävät mistä puhuvat. Kirjassa on pari sivua juttua e-pillereistä. Asiaa.

Pettämisestä miehet puhuvat näin: “Uskollisena pysyminen ei vaadi normi-ihmiseltä mitään älyttömiä lahjoja. Tietenkin tulee tilanteita, joissa tekisi mieli unohtaa hetkeksi seurustelevansa, mutta jos suhde on edes etäisesti kunnossa, niin tavanomaisella itsekurilla varustettu tyyppi klaaraa homman parhain päin.”

Vituttaa myös pettämisestä tuleva morkkis: “Asiaan liittyy takuulla monia elementtejä, mutta se on varmaa, että pettäjää vituttaa. Syyt tähän voivat olla mitä tahansa, sillä mitäs helvettiä me tiedettäisiin maailman pikkusieluisimpien sängynkastelijoiden mielenmaisemista.” He toteavat, että mustasukkaiset ihmiset ovat usein pikkusieluisia ja epävarmoja nilkkejä, paitsi että jos epäilyissä on jotain perää, “silloin sukat voi sovittaa tämän casanovan henkitorveen”.

Erossa ja sydänsuruissa vituttaa esimerkiksi eroaminen lyhyestä seurustelusuhteesta (“Eikö musta nyt vittu ole sitoutumaan edes hetkeksi?”), eroaminen pitkästä seurustelusuhteesta (“Mitäs vittua mä lusin tän tyypin kanssa näin monta vuotta, kun homma kuitenkin päätyi eroon.”) ja eroamiseen liittyvät käytännön asiat (“Yhteiset tavarat, lainat, kaverit, koirat, kakarat ja bonuskortti. Aavistuksen vittumaista sopia ja tapella näistä, kun muutenkin vituttaa perseelleen mennyt suhde.”) Ja lisäksi tietysti exän uusi elämä. Ja sana exä.

Yksi perustavanlaatuisimmista vitutuksen aiheista on heistä kuitenkin:

Se, kun ei ole suhdetta, vaikka haluaisi
Tässä on nyt kirjan verran rummutettu siitä, miten perseestä kaikki parisuhteet ovat. Valitettavasti tämä ei auta yhtään siinä, että vastentahtoinen yksin oleminen on aivan helvetin paskaa puuhaa. Just tämän kaltaisissa ristiriitatilanteissa tekee mieli löydä itseään lekalla naamaan.

Eniten vituttaa parisuhde -kirjan kirjoittamisen aikana Atpo erosi pitkäaikaisesta suhteestaan, kun taas Pasa meni naimisiin. He muistuttavatkin, että kirja on täysin fiktiivinen.

Pointer Sisters - Jump (For My Love)

Wooohoooo!!!!

29.

Sex without love is an empty experience, but, as empty experiences go, it's one of the best.

- Woody Allen -

Minun mieheni

Nyt on otollinen hetki kertoa, mitä minä haluan mieheltä. Jotkut sanovat, että on väärin asettaa vaatimuksia kumppanille. On pidettävä mieli avoinna ja ottaa vastaa ihminen sellaisena kuin hän on. Vaatimuksia pidetään egoistisena kontrollifriikkiytenä. Minä olen eri mieltä. Minusta on itsensä kunnioittamista asettaa tiettyjä periaatteita kumppania valitessaan ja pitää niistä kiinni. Ongelma siitä tulee siinä vaiheessa, kun vaatimukset keskittyvät pinnallisiin seikkoihin, kuten:
“Miehen ei saa missään tapauksessa kuunnella Europoppia tai jätän hänet.”
“Miehen on pukeuduttava siististi 24/7, sillä verkkarit ovat juntit ja jos hän käyttää niitä, jätän hänet.”
“Miehen on syötävä vain elävää ravintoa tai jätän hänet.”
“Miehellä ei saa olla rintakarvoja, muuten jätän hänet.”
“Miehen pitää tykätä enemmän koirista kuin kissoista, koska kissoista tykkääminen on naismaista ja siinä tapauksessa jätän hänet.“
“Miehen on osattava rakentaa talo, muuten jätän hänet.”

On erittäin tärkeää opetella näkemään sielu fyysisyyden takana. Tiedäthän itsekin, että joskus kimmahtaessasi voit itse asiassa kaivata yksinkertaisesti halausta. Rasittaisiko raskaasti, jos joku sen perusteella pitäisikin sinua kauttaaltaan raivohulluna narttuna? Ehkä joskus satut lipsauttamaan ajattelemattoman kommentin, muttet halua itseäsi määriteltävän ihmisenä ainoastaan sen mukaan, vaan toivot muiden ottavan sinut huomioon kokonaisuutena ja näkevän syvemmälle typerän toteamuksen taakse. Jos näin haluat, kohtele muita samoin. Anna vain sitä, mitä haluat vastaanottaa, sillä kaikki lähettämäsi tulee bumerangina takaisin.

Vuosia sitten minulla oli pitkä vaatimuslista miehelle. Minusta se oli kyllä kohtuullinen. Mielestäni minulla oli oikeus vaatia mieheltä esimerkiksi uskollisuutta ja huumorintajua. Sain kuulla vaativani liikaa. Niinpä laskin rimaani ja päädyin seurustelemaan ensin seksuaalisesti kieroutuneen miehen kanssa, sitten masentuneen ja sen jälkeen henkistä väkivaltaa harjoittavan alkoholistin kanssa. (Mutta hei, ei saa asettaa toisille vaatimuksia, vaan hyväksyä jokainen sellaisena kuin hän on! Ethän halua olla tuomitseva, herranen aika!)

Niinpä kaataessani muutaman vuoden litratolkulla desinfiointiainetta syville haavoilleni päätin palata alkuperäisiin vaatimuksiini. Nyt voinkin esittää ne tässä. (Vetovoiman lain mukaan meidän on puhuttava asioista kuin ne jo olisivat meillä. Siksi puhun miehestä reaaliajassa, heh hee.)

Tällainen on minun mieheni:

Uskollinen
Minua ei ole koskaan petetty, mutta suhtaudun uskollisuuteen erittäin tiukasti. Pitkissä parisuhteissa on luonnollista välillä ihastua johonkin ulkopuoliseen, mutta eri asia on, lähteekö sitä toteuttamaan konkreettisesti. Ei kaikkien mielitekojen perässä tarvitse juosta. Uskottomuus on merkki siitä, ettei kunnioita kumppaniaan. Minun mieheni kunnioittaa minua ja suhdettamme.

Luotettava
Miehen on oltava sanansa mittainen. Jos minulla menee töissä pitkään ja hän lupaa käydä kaupassa, en halua tulla tyhjään kotiin ja huomata hänen olevan vetämässä kännejä paikallisessa. Minusta olisi aivan uskomattoman ihanaa, jos mies sanoisi käyvänsä kaupassa töiden jälkeen ja kun tulen kotiin, hän todella olisi siellä ja oikeasti käynyt kaupassa. Tämä on minun haaveeni. Fantasioita on monenlaisia…

Huumorintajuinen
Rakastan sitä, kun mies saa minut nauramaan. Mutta toisaalta tärkeintä on se, että meillä yksinkertaisesti on samanlainen huumorintaju. Voin minäkin olla se naurattaja, jos hän vain tajuaa juttujani.

Älykäs
Kirjaviisaus on nykyään yliarvostettua, mutta on typerää sanoa, että parhaimmat opit saa itse elämästä. Nimittäin joidenkin ihmisten kehitys elämässä on sitä, että he joko lihovat tai laihtuvat. Ei eletty elämä tee ihmistä viisaaksi. On olemassa paljon vanhuksia, jotka eivät ole ottaneet opikseen elämän antamista läksyistä, vaan katkeroituneet ja tulleet kyynisiksi. Itse kannatan elämänviisauden ja kirjaviisauden yhdistelmää. Lukeminen sitä paitsi kehittää ajattelua ja analysointikykyä.

Hyvännäköinen
Totta kai toisen on oltava fyysisesti puoleensa vetävä. En ole keksinyt vielä mitään syytä siihen, miksi olisi otettava sellainen mies, joka on ulkonäöllisesti omasta mielestäni vastenmielinen niin, että esimerkiksi seksi hänen kanssaan olisi ällöttävää ja pelkkä pussailukin kuvottava ajatus. Ulkonäkö ei kerro mitään ihmisen sielunmaailmasta. Saduissa rumat ovat aina hyviä ja kauniit pahoja, mutta jos oikeasti tarkkailet ympärillesi, ilkeitä ihmisiä löytyy myös vähemmän viehättävistä. Oma lukunsa on, mitä pitää hyvännäköisenä. Minä en sisällytä tähän niinkään tiettyjä ulkoisia piirteitä, vaan enemmänkin tämä koostuu charmista ja olemuksesta. Esimerkiksi vaikkakin Brad Pitt on suurenmoisen kaunis, ottaisin mieluummin persoonallisen näköisen Willem Dafoen koska hänessä on enemmän sitä jotakin. Brad on hyvännäköinen, mutta Willem on seksikäs.

Upea sängyssä
Seksi on toimivan parisuhteen perusta ja yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Seksiä olisi harrastettava paljon ja usein, mutta toki laatu korvaa määrän. Täydellinen rakastaja pitää toisen nautintoa yhtä tärkeänä kuin omaansa ja on valmis keskustelemaan avoimesti siitä, mistä toinen pitää ja mitä tämä haluaa sängyssä.

Hyvä itsetunto
Tarvitseeko tätä edes selittää. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto antaa toisten olla sellaisia kuin he ovat. He eivät tuomitse, ovat avoimia ja viihtyvät nahoissaan. Seksikästä!

Hyvä keskustelija
On säteilevä tunne huomata kuinka miehen kanssa juttu luistaa ja yhdestä keskustelunaiheesta siirrytään luontevasti toiseen, inspiroidutaan toistemme ajatuksista ja keskustellaan myös erimielisyyksistä normaalilla äänensävyllä ja perustelemalla oma näkökanta. Tiedättekö sellaiset ihmiset, jotka pitävät vänkäämistä ja väittelyä osoituksena älykkyydestä? Sanot mitä tahansa, he vastaavat: “Ei välttämättä, sillä…”, “Ei aina, koska…”. Et voi todeta mitään ilman, että he keksisivät sille vastaväitteen. En pidä ylipäätään tällaisista ihmisistä, joten mieheni on osattava normaali keskustelutaito.

Taiteellinen
Miehen ei tarvitse osata itse taiteilla, mutta olla ainakin kiinnostunut esimerkiksi musiikista, sillä itse elän siitä. Tykkään käydä muun muassa keikoilla ja taidenäyttelyissä, joten haluaisin tietysti mieheni mukaan ilman, että hän tituleeraisi näkemäänsä postmoderniksi tekotaiteeksi. Jos ekstraa saa pyytää, toivoisin, että mieheni valokuvaisi tai soittaa jotain soitinta. Tästä olen maininnut aikaisemminkin. Mies ja kitara, aah! Mies ja kamera, aah!

Positiivinen
Masentuneisuus, kyynisyys, negatiivisuus ja muka-realismi saavat minut raivon partaalle. Kyllä, elämä haisee joskus. Get over it.

Lämmin ja rakastava
Mieheni pitää minua sylissä, silittää hiuksiani ja saan tuntea olevani hänelle arvokas, vaikka hän ei toitottaisikaan viisi kertaa päivässä rakastavansa minua. Sanat ovat vain sanoja, teot kertovat enemmän. Olisi myös upeaa, jos mies osoittaisi minulle hellyyttä julkisilla paikoilla, esimerkiksi pitäisi minua kädestä ja esittelisi kavereilleen ylpeänä siitä, että hän saa olla minunlaiseni ihanuuden kanssa. Minä kun olen tosi ihana.

Henkevä
Joogaan, meditoin, sählään erilaisten energioiden kanssa ja uskon korkeampaan voimaan. En elä uskonnollista, vaan henkistä elämää. Siksi ateistit saavat todellakin kiertää minut kaukaa. En vaadi, että mies häärää näiden hommien parissa yhtä intensiivisesti kuin minä, vaan että hän antaa minun tehdä omaa juttuani sitä halveksumatta. Henkevyys tarkoittaa myös sielukkuutta ja syvällisyyttä, sitä että elää enemmän tunteella kuin järjellä. Järki-ihmiset ovat niiiin tylsiä. Jos mies ei ole edes koskaan pohtinut elämän tarkoitusta tai sitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, vaan sen sijaan pitää sitä typeränä hapatuksena, hänen kannattaa pysyä minusta vähintään kahden ja puolen kilometrin päässä.

Tasa-arvoinen
Minä ja mieheni jaamme kotityöt. Hänestä naiset ja miehet ovat samanarvoisia ja voivat tehdä samoja asioita. Hän ei erottele miesten ja naisten töitä, ei vaadi minulta kotiäitiyttä eikä myöskään koe uhkana sitä, että minä osaan vaihtaa autoon öljyt, laittaa ilmaa renkaisiin, formatoida tietokoneen ja asentaa digiboksin.

Hyväksyy minut sellaisena kuin olen
Joskus toinen ärsyttää. Minulle täydellinen kumppani ei tarkoita kirjaimellisesti täydellistä, vaan että hän on sen verran ihana ja rakastan häntä niin paljon, että kykenen katsomaan hänen vikojaan miettimättä, pitäisikö hänelle sittenkin antaa kenkää. Miehen on tunnettava samoin minua kohtaan. Lisäksi monet miehet, joita olen tapaillut, ovat yrittäneet muuttaa minua. Esimerkiksi edellinen yritti käännyttää minua kasvissyöjäksi ja halveksui rakkauttani kaupunkiin, sillä maalla asuminen on kuulemma ainut oikea vaihtoehto ja enkö voisi nyt tulla järkiini. Haluan tilaa olla oma itseni ilman tuomitsemista, sillä tiedän olevani hyvä ihminen ja pyrin myös kehittymään. Sen on riitettävä.

Noin. Nyt on hyvä fiilis. Ja tässä alla vielä pari kuvaa H&M:n mallista ja sexystä Willemistä. Saisikohan nämä jotenkin yhdistettyä…?

 

Kuvat: H&M ja Manny The Movie Guy

Normal love life vs. My love life

From Funny Pictures

Dinah Washington - Mad About The Boy

Kuusi takuuvarmaa keinoa löytää rakkaus

Olemme tämän vuoden puolella jo päästäneet irti existämme (The Ex-Factor) ja palauttaneet uskomme miehiin (Rakkaudesta: Nyt puhuvat miehet), joten on aika aloittaa puhtaalta pöydältä ja alkaa vetämään elämäänsä parisuhdetta. Minähän en asiasta mitään tiedä, muutenhan olisin parisuhteessa. Kääntykäämme siis parisuhdeguru (yhden niistä gaziljoonista) Paige Parkerin puoleen.

Parker on julkaissut kirjan Dating Without Drama. Itse en ole sitä lukenut, mutta tutkittuani Parkerin teorioita netissä pidän hänen maanläheisestä tyylistään ja realismista. Hänen sanomansa tiivistettynä on: ”Rakasta itseäsi ja nauti omasta seurastasi. Jos sinä et viihdy kanssasi, tuskin kukaan muukaan.” Ja tämähän on täyttä totta. Parker on listannut omien sanojensa mukaan pettämättömät keinot parisuhteen saamiseksi. Se on paljon luvattu. Naisten hänelle lähettämät onnistumistarinat (jos ne ovat todellisia) puhuvat kuitenkin sen puolesta, että hänen kirjallaan todella on jotain annettavaa.

Tässä siis hänen vinkkinsä parisuhteen etsijöille. Olen napannut Parkerilta pääkohdat ja selittänyt omin sanoin asian pointin. Jos onnistut näillä, voit lähettää minulle suklaata kiitokseksi (Geisha tai Fazerin keksicrisp). Olenhan kuitenkin tärkeän välittäjän roolissa.

Takuuvarmat keinot vetää rakkautta puoleesi

1. Rakasta elämääsi. Treffaile itseäsi.

”Rakastan elämääni ja miehet pitävät minua vastustamattomana”, hihkaisee eräs nainen Parkerille palautteessaan. Oletko ihminen, jonka seurassa on kiinnostavaa olla? Onko sinulla elämä vai käytätkö aikasi murehtien, mitä sinulta puuttuu? Tee elämästäsi mielenkiintoinen. Mistä nautit? Oletko halunnut viimeiset pari vuotta aloittaa flamencon, mutta et vain ole saanut aikaiseksi? Miten olisi se valokuvauskurssi, joka on sykkinyt takaraivossasi syksystä lähtien? Vai haluaisitko lukea enemmän, mutta illat kuluvat naamakirjassa? Sammuta kone kello 20 ja ota kirja käteen.

Ennen kaikkea: kohtele itseäsi niin kuin ansaitset tulla kohdelluksi ja miten haluat muiden kohtelevan sinua. Hymyile peilikuvallesi ja tajua ihanuutesi. Rakasta itseäsi ehdoitta ja ehdoitta sinua tullaan myös rakastamaan. Voit mennä itsesi kanssa vaikka treffeille. Laita hyvää ruokaa, sytytä tuoksulyhty ja nauti kaikesta katsoessasi ihanaa leffaa. Sinusta näkyy päälle päin viihdytkö elämässäsi. Elämästänsä nauttiva ihminen säteilee ja se jos mikä on kiinnostavaa.

2. Mieti mitä itse haluat mieheltä, älä sitä mitä miehet haluavat sinulta.

Naisilla on paha tapa yrittää muokkautua sellaiseksi, mitä he olettavat miesten naisilta haluavan. On hedelmätöntä esittää muuta kuin on, mutta sekin on otettava huomioon, että me kaikki haluamme rakkautta ja jos itsetunto on kokenut kovia kolauksia, on taipuvainen mukautumaan toisen toiveisiin. Elämässä on onneksi se vänkä piirre, että itseään voi kehittää. Itsetunnon kohentuessa nousee taas uudelle tasolle, pääsee lähemmäs omaa itseään ja uskaltaa sitä ollakin. Siksi itsetutkiskelu on hyvän elämän edellytys.

Kun tapaat ihanan miehen, älä siis uhraa jumalattomasti aikaa pohtien sitä, mitä mieltä hän on sinusta, vaan yritä siirtää ajatuksesi siihen, onko hän sellainen mies, jota sinä kaipaat. On turha edes yrittää miettiä toisen mielenkiemuroita, koska kaikki tulkintasi ovat loppujen lopuksi vain oletuksia eikä oletuksiin kannata suhtautua vakavasti, vielä vähemmän faktoina.

3. Älä tee aloitetta.

Oletko pienenä juossut niityllä yrittäen napata heinäsirkkoja? Mitä enemmän huidoit, sitä kiivaammin ne hyppivät karkuun. Jos sait jonkun nyrkkiisi, viihtyikö sirkka siellä kuin kotonaan, vai yrittikö se kuolemankin uhalla pois vankilasta?

Parkerin mukaan suurin osa miehistä - ja erityisesti ne hyvät miehet - eivät suhtaudu kovin iloluontoisesti siihen, että nainen tarraa heitä kurkusta ja vaatii huomiota. Miesten pyydystämisen salaisuus ei ole metsästämisessä vaan siinä, että ojentaa kevyesti kätensä ja antaa miehen päättää, koska siihen tarttua.

4. Älä etsi täydennystä miehestä tai parisuhteesta. Kukaan muu ei voi tehdä sinua kokonaiseksi kuin sinä itse.

Olen kirjoittanut tästä tekstissä Yksinäisyydestä.

5. Älä vaadi jokaisten treffien johtavan pitkäaikaiseen parisuhteeseen. Näin löydät viimein sellaisen miehen, jota etsitkin.

Jos lähdet kaikille treffeille sillä oletuksella, että olisiko tässä miehessä aviomiesmateriaalia, deittailulle tulee suhteettoman suuret paineet. Se vie hommasta hauskuuden etkä välttämättä voi rentoutua treffeillä. Sitä paitsi, jos hän ei olekaan sitä mitä miehestä etsit, pettymys voi olla suuri ja mitä enemmän tällaisia treffikokemuksia, sitä enemmän pettymykset kasaantuvat ja olet vaarassa menettää toivosi kokonaan. Se taas alkaa näkyä naamasta. Pidä kevyt asenne. Ajattele meneväsi yksikertaisesti tutustumaan uuteen ihmiseen.

6. Nauti sinkkuudestasi.

Sinkkuus ei ole maailmanloppu, siinä on lukemattomia hyvä puolia. Eräs rakkausvalmentaja neuvoi sinkkuja kuvittelemaan, että he viettäisivät loppuelämänsä yksin. Mitä silloin tekisit? Jos tietäisit tämän, miten ottaisit elämästäsi kaiken irti sen sijaan, että odottelisit miestä saapuvaksi? Kun tiedät, tee se.

Oma neuvoni on: älä ajattele niin pitkälle. Suurin osa huolista tulee siitä, että mietimme tulevaisuutta. Toinen osa siitä, että muistelemme menneitä. Jos mietit sitä, koska saat miehen, miten se nyt muka voisi tapahtua ja kuka ihme se voisi olla, koska silmiesi edessä ei ole yhtäkään vaihtoehtoa, teet itse itsellesi turhaa huolenaihetta. Jos taas mietit sitä mahdollisuutta, että voit päätyäkin olemaan loppuelämäsi yksin, se masentaa ja kovaa.

Sen sijaan keskity tähän päivään. Se ei tarkoita sitä, ettetkö saisi sopia kokousta viikon päähän tai suunnitella lomamatkaa. Se tarkoittaa sitä, että hoidat käytännön asiat, mutta tunteesi ovat tässä etkä heittele niitä valtoimenaan valovuosien päähän.

Halipula? Paranna se poikaystävätyynyllä!

Tämä on aivan loistava! Mulletoi.comissa on kaikkea pientä kivaa tarpeellisen tarpeetonta hilavitkutinta ja tämä taitaa olla yksi parhaimmista. Saanko esitellä: poikaystävätyyny! Juuri ohitetun karkauspäivän olisi voinut viettää tällaisen kainalossa, jos tämän olisi hoksannut ajoissa.

Kuva Mulletoi.com

Nettisivun kertomaa:

"Mulletoi.comin työntekijät ovat oppineet naistenlehdistä, että kauniimman sukupuolen mielestä on superihanaa käpertyä poikaystävän tai aviomiehen kainaloon. Tämä toimenpide suoritetaan yleensä istuma-asennossa sohvalla televisiota katsellessa tai sängyllä vaaka-asennossa nukkumaan mennessä. Mutta entäpä jos on käynyt niin hullusti, että poikaystävää/aviomiestä ei löydy tai hän on matkoilla ja halipula on hirveä? Tämänkaltaisten katastrofaalisten tilanteiden estämiseksi Mulletoi.com esittelee todella ylpeänä Poikaystävätyynyn!
Poikaystävätyyny on muotoilultaan loistava. Se muodostuu puolikkaasta 'miehen ylävartalosta' sekä yhdestä suuresta halaavasta kädestä. Tyynyn täyte on juuri sopivan pehmeää, mutta kuitenkin sopivan kimmoisaa riittävän tuen saamiseksi nukuttaessa tai sohvalla pötköteltäessä. Poikaystävätyynyn päällisen eli tyynyn päällä olevan 'paidan' saa helposti irti ja se on pestävissä.
Mielestämme jokaisella naisella on oikeus halimiseen silloin kun tekee mieli halia. Hanki Poikaystävätyyny omaksi iloksi tai lahjaksi ja varmista ikuinen halimistarpeen tyydyttäminen!"


Ironista, että kuten kaikki hyvät miehet, tämäkin on loppunut varastosta. Voit kuitenkin pyytää saatavuustietoja sähköpostiisi. Nettideittailuhan on päivän sana.

Lauryn Hill - Ex-Factor

P.S. Lauryn Hillin albumi The Miseducation of Lauryn Hill on edelleen yksi musiikkihistorian kovimmista levyistä.

28.

"She believed in dreams, all right, but she also believed in doing something about them. When Prince Charming didn't come along, she went over to the palace and got him."

- Walt Disney on Cinderella -

Rakkaudesta: Nyt puhuvat miehet

Miestenviikon 2011 kunniaksi tehtyä raksatyömaan taidetta: Nelly Sääksjärvi

Minua sapettaa. Nimittäin se, millä tavoin miehisyydestä puhutaan. Vaikka polleana ajattelemme elävämme modernia, sivistynyttä ja edistyksellistä aikakautta, miehistä puhutaan kuin he olisivat jääneet luolamiehen tasolle. Aivan kuin he mylvisivät nelinkontin paikasta paikkaan nuija olkapäällä, puhvelin rasva tiristen suupielestä ja heidän ainut intohimonsa, tavoitteensa ja motiivinsa elää tällä pallolla olisi se, että kun nyt vaan saisi seksiä.

Olen miettinyt monesti tätä mielikuvaa. Yllättävää siinä on se, että sitä eivät pidä yllä naiset, vaan miehet itse. Tunnen monia naisia, jotka ovat onnellisessa parisuhteessa eikä heille tulisi mieleenkään pitää miehiään yksiulotteisina ääliöinä. Heidän miehensä keskustelevat, pitävät hyvänä, suukottelevat julkisilla paikoilla, osallistuvat kotitöihin ja tekevät ruokaa. Ja silti taukoamatta törmää uhoaviin miesääniin, jotka puhuvat miesten tunteettomuuden, ääliömäisyyden, tahdittomuuden ja kovakouraisuuden puolesta aivan kuin olisi ylpeydenaihe olla yksinkertainen tolvana. Sanoinko jo, että minua sapettaa? Minä en usko tuohon luolamiesmielikuvaan. Minä uskon, että sellaiset miehet ovat joko jollain tasolla henkisesti sairaita tai sitten heillä on itsetunto pahasti vinksallaan.

Niinpä käännyin miesten puoleen. Teetin kyselyn miespuolisilla ystävilläni ja tuttavillani ja pyysin heitä sanomaan oman sanottavansa vallallaan olevasta mieskuvasta. Kiitän heitä kaikkia vastauksista. Sain huomata kuinka ihania olentoja miehet todella ovat. Lukekaa vaikka itse tästä alta. P.S. Rakkaudentäyteistä ystävänpäivää <3

Kysymys: Miehiä kuvaillaan edelleen luolamiehiksi. Mies lösähtää sohvalle tultuaan kotiin ja avaa kaljapullon. Mies katsoo urheilua ja raapii etumusta. Nainen sanoo: “Olet rakas” ja mies vastaa siihen: “Älä lässytä, housut pois ja haarat auki.” Mitä mieltä olet tällaisesta mieskuvasta?

Jere: Miehiä on niin monenlaisia. Jokainen on yksilöllinen. Varmasti on tuollaisiakin miehiä, mutta varmaan nykyään harva nainen haluaa olla tuollaisen miehen kanssa. Itse ajattelen, että parisuhteen olisi tärkeää olla tasavertainen ja molempia herkästi kuunteleva.

Aleksi: Nykyajan mieskuva laahaa Freudin takia vuosisadan jäljessä verrattuna siihen, kuinka moniulotteinen moniottelija ja henkinen olento mies on tänä päivänä. Mainosteollisuus ja yhteiskunnan suhtautuminen mieheen on vinoutunut Suomessa. Mies esitetään kiimaisena ääliönä, joka koittaa sinnitellä panosta toiseen ilman toivettakaan älyllisestä tai henkisestä aspektista tai niiden kehityksestä. Nuorille pojille (7-16 v.) syötetään joka tuutista ihan langanohutta toimintavalikkoa siitä, millainen on perusmies. Voi heräämisen tärkeys.

Oula: No tuo on yksi käsitys miehestä, ja on olemassa miehiä, jotka varmaan solahtavat tuohon kuvaan mielellään. Toisaalta on sanottava, että on myös olemassa naisia, jotka haluavat luolamiehen, vahvan, fyysisen, suorastaan biologisen miehen, joka ei kysele eikä kerro. Ehkä se on vastareaktio postmoderniin sosiaaliseen elämään, jossa mikään tai kukaan ei vaikuta olevan minkäänlainen vaan aina muuttuva ja loputtoman tyydyttämätön. Mulle tuo mielikuva on mahdoton tosielämässä saavuttaa edes hetkittäisesti. En lösähdä television eteen enkä edes haro haarustani. Toisaalta en halua niin tehdäkään. Minä olen tällainen.

Mika: Tuo mieskuva tuntuu lähinnä hölmöltä, huvittavaltakin. En ole ottanut niitä koskaan vakavasti, koska tiedän ajattelevani toisin. Tosin ehkä sekin vaikuttaa, että viettää aikaa niin erilaisten ihmisten seurassa, että siellä nuo stereotypiat eivät ole kovin näkyviä. Oudolta kuitenkin tuntuu, että samat stereotypiat elävät niin lujassa.

Kysymys: Sanotaan, että mies ei ole kiinnostunut tunteista. Hän on kiinnostunut seksistä. Mies metsästää, koska haluaa seksiä, ei koska haluaa elämänkumppanin. Klassikkovitsissä morsian pukeutuu valkoiseen, koska hänellä on ilonpäivä. Mies mustiin, koska hänelle se on surupäivä. Mitä mieltä olet tällaisesta stereotypiasta?

Jere: Musta ei ole hyvä yleistää että miehet ovat jonkinlaisia koska jokainen on erilainen niin kuin naisetkin. Jotkut miehet varmasti pystyvät sitoutumaan ja jotkut taas ei. Onko se sitten hyvä vai huono asia. Miksi katsotaan asioita dualistisesti? Itse olen kiinnostunut tunteista. Rakkaus ja myötätuntokin ovat tietyllä tapaa tunteita. Rakastelu on yksi kaunis ja herkkä osa parisuhdetta.

Aleksi: Ei parisuhde tai avioliitto ole "taakka" minulle tai ystävilleni. On mahdollista, että se joillekin aikuistumattomille ihmisille on sellainen, sillä jos parisuhteesta hakee oman itsensä puolikasta tai täydentäjää, on se parisuhde väärällä pohjalla. Sekä naisen että miehen täytyy olla kokonaisia omassa itsessään, jottei parisuhde ole vain palveluksien vaihtokauppaa rakkauden ja elämän yhdessä vastaanottamisen sijaan. Onni ei löydy ulkopuolelta.

Oula: Turha biologiaa on kiistää. Kyllä mies haluaa seksiä ja paljon. Siitä on tieteellisiä todisteita. En vain ymmärrä, miten se on ristiriidassa sitoutumisen ja tunteellisuuden kanssa. Minäkin haluan paljon seksiä, mutta parasta siinä on se, että ihminen, jota rakastan, haluaa minua ja on kanssani onnellinen. Ja vapaushan on tavallaan helppoa, kunhan se ei ole pakotettua. Hyvässä seurustelusuhteessa saa olla vapaakin.

Mika: En usko, että moni mies oikeasti on tuota mieltä. Vain harva roikkuisi suhteessa, jos ei tuntisi mitään ja olisi siinä vain seksin takia. En myöskään usko, että miehet kammoksuisivat sitoutumista ylesesti, koska samalla tavalla moni mies masentuu, jos sinkkuvaihe kestää pitkään ja jos suhteessa ei taas ole mitään yhteistä kumppanin kanssa.

By Krista Badwal

Kysymys: Kerran eräissä bileissä juttelin totaalisen pelimiehen kanssa, joka kovaan ääneen kailotti menevänsä illan päätteeksi baariin pokaamaan hoidon. Kysyin häneltä, mitä hän saa siitä irti. “Kai sinäkin kaipaat kumppanuutta ja rakkautta elämääsi, et vain turhanpäiväistä seksiä”, sanoin. Hänen vastauksensa oli, että miehet eivät kaipaa rakkautta, yhteenkuuluvuutta, kumppanuutta, hellyyttä eivätkä todellakaan halua jakaa elämäänsä jonkun kanssa, sillä suhde on miehille taakka. “Suhde on aina miehelle taakka, vaikka hän ei sitä myönnäkään. Me haluamme vain kylvää siementä, that‘s it”, hän totesi. Mitä sinä olet mieltä tämän miehen kommenteista?

Jere: Varmasti monet miehet kaipaavat rakkautta. Minä ainakin kaipaan. Se on tärkein asia. Samoin myös hellyys on tosi tärkeää ja kumppanuus minulle. On tosi kiitollista jakaa elämänsä rakkaan tyttöystävän kanssa.

Aleksi: Se halusi vain heittää legendaa humaluspäissään.

Oula: Tuskin me haluamme vain levittää siementä. Sillä, joka näin väittää, on melkoinen todistustaakka edessään. Eiköhän meillä miehilläkin ole psykologinen puoli. Joku ajattelee, että etsimme naisesta ja rakkaudesta lapsuuden turhaumien täyttymistä. Ehkä. Minusta on hienoa, että elämässäni on joku, joka välittää minusta ilman välinearvoa ja vaikka minusta on välillä enemmän harmia kuin iloa. Sillä tavalla on mukavaa elää.

Riku: Kyseisen esimerkin maanviljelijällä, siemenenkylväjällä, ei taida olla kuin huono itsetunto. Vain mies, tai nainen, jolla on hyvä itsetunto voi uskaltaa ja tahtoa itselleen kumppanin, jolle saa olla avoin, aamuisin ruma ennen suihkua, ongelmia äiti- ja sisarussuhteissa.

Mika: Ihan hulluja väitteitä! Vähän niin kuin aiemmissa vastauksissa: saattaa olla niitä, jotka ajattelevat noin, mutta harva on oikein tosissaan väitteidensä kanssa.

Kysymys: Miespuoleinen tuttavani on sanonut: “Tuntuu kuin miehiä pidettäisiin tunteettomina puupökkelöinä, jotka ovat vain ja ainoastaan peniksensä ohjattavina. Se on alentavaa ja järkyttävääkin.” Koetko sinä, että miehistä ajatellaan tällä tavoin? Mitä haluaisit sanoa näin ajatteleville?


Jere: Ihan kuin miehiä pidettäisiin tyhminä, jos väitetään heidän olevan tunteettomia. Jos katsoo miestä suoraan silmiin ja rakkaudella, niin löytää toisen tasavertaisen sielun. Silloin ei noin tyhmiä juttuja voi laukoa suusta enää.

Oula: Uskon, että noinkin ajatellaan, vaikken ole itse kohdannut sitä oikeastaan koskaan. Ehkä en sitten näytä tunteettomalta pökkelöltä tai biologiselta koneelta. Tähän liittyy varmasti sekin, millaisissa porukoissa liikkuu. Omassa ystäväpiirissäni tuollaista heitetään korkeintaan vitsinä, tai harvoin edes sellaisena. Noin ajattelevaa ihmistä kehottaisin tutustumaan johonkin miespuoliseen henkilöön kunnolla, tulemaan siinä panemisen sivussa ystäväksi. Pian hän huomaisi, että mies ei ajattelekaan esimerkiksi vanhempiensa hyvinvointia, rahahuolia tai omaatuntoaan peniksellään. Penis ei myöskään osaa itkeä, mutta mies osaa. Viimeksi tänään näin sellaisenkin ihmeen.

Riku: Kyllä mieskin on peniksen vietävänä siinä missä nainen omien halujensa vietävänä. Se ei kuitenkaan estä järkevää käyttäytymistä. Tuskinpa kukaan muodostaa kuvaa miehistä amerikkalaisten sitcomien mukaan. Ja jos muodostaa, pitäköön hauskaa!

Mika: En koe. Jälleen kerran, kun omaan kaveriporukkaan ei kuulu varmaan yhtäkään tällaista tapausta, en ole joutunut tappelemaan/kinastelemaan tästä. Varmasti moni pettynyt nainen/mies voi ajatella noin. Samalla tavallahan miehet voivat ajatella, että naiset etsivät vain täydellistä miestä ilman mitään kompromisseja eikä naisia voi koskaan oppia ymmärtämään.

Kysymys: Kyllästyin saamiini tunteet on miehille hyi -tyyppisiin vitseiksi tarkoitettuihin meileihin ja sanoin niiden lähettäjälle (joka oli mies): “Kykeneehän mieskin nyt tuntemaan rakkautta, ihastusta ja välittämistä. Kyllähän miehilläkin on usein joku, jonka ajatteleminenkin jo hymyilyttää. Jos näin ei olisi, eiväthän miehet kykenisi esimerkiksi rakastamaan omia lapsiaankaan, kunhan vain ovat pistäneet muijansa paksuksi ja se taas olisi älytön ajatus.” Hän vastasi: “Miehille tunteet eivät todellakaan ole tärkeitä. Miesten tuntema rakkaus on paljon laimeampaa kuin naisten tuntema. Mies ei voi esimerkiksi rakastua intohimoisesti, se on miehelle tuntematon käsite.“ Hän jatkoi, että miehet kuitenkin valitsevat aina mieluummin sen kaljan kuin olemisen naisen kainalossa hellittävänä. Jos he sortuvat olemaan naisen halittavana, he tekevät sen vain miellyttääkseen toista parisuhteen jatkuvuuden vuoksi, mutta haluaisivat kuitenkin olla jossain aivan muualla.

Krista Badwal

Mitä mieltä sinä olet tämän miehen kommenteista ja miten sinä vastaisit tällaiselle tyypille ja näin ajatteleville miesten kyvystä rakastaa, antaa ja vastaanottaa hellyyttä ja välittämistä?

Jere: Yhtä lailla kun nainen niin mies voi rakastaa! Miehelle ovat monet asiat tärkeitä. Ainakin minulle ja olen kiitollinen ja se saa minut hymyilemään. Välitän. Miesten kuten naistenkin kuoren alla on herkkä sydän. Toivottavasti tuollainen kovistelu jo loppuisi. Oon ihan väsynyt sellaiseen.

Aleksi: Ne idiootit, jotka ovat tuollaisia ajatuksia sisältäviä "vitsejä" lähettävät, ovat itsestään epävarmoja, ja hämmennyksessään laittavat naisia miellyttääkseen tuollaisia posteja, vaikka ne sisältävät omaa sukupuolta halventavia teesejä ja mielikuvia. Naisasialiike on toistasataa vuotta vanha ilmiö, mutta miehien asemaa on huomattu alkaa puolustamaan vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyään mm. mainoksien kautta on levinnyt käsittämätön, miehiä alentava, ja perheen tyhmimpänä ja alkukantaisimpana olentona miestä esittävä tyyli, jonka sankarina perheen äiti seikkailee neuvokkaiden lapsien kannustamana. Suomalaisen perheen tasa-arvo ja voimasuhteet ovat vinoutuneet pakonomaisen naisten arvon ylistämisen takia. Miehiä halventavien ja aliarvioivien sähköpostien lähettämisen kokee naisasialla aivopesty mies velvollisuudekseen, sillä muuten häntä pidetään huumorintajuttomana sovinistina. Eikä miesten ja naisten tasa-arvoa kannattavana ajattelevana yksilönä. Ellei kyse ole jostain sairaudesta, aleksitymia? Eihän kukaan ihminen, nainen tai mies ole noin kehittymätön ajatusmaailmaltaan aikuisiässä.

Oula: Lähinnä vaikuttaa siltä, että kyseinen henkilö ei halua myöntää itsestään tällaisia piirteitä. Mies osaa olla yhtä hyvin kylmä ja itsekäs kuin hellä ja rakastava. Ne kaikki puolet löytyvät meistä kaikista, kunhan niitä osaa hillitä tai vastavuoroisesti toteuttaa. Esimerkiksi itse olen rakastunut intohimoisesti monta kertaa ja elän sellaisessa suhteessa nytkin, mutta ongelmanani on joskus ilmaista sitä melko varauksetonta hellyyttä, jota tunnen. En kuitenkaan kiellä niiden tunteitten olemassaoloa. Onhan se tavallaan mukavaa ajatella, että mies ja siten myös minä olen tällainen ja vain tällainen. Se vain ei valitettavasti ole totta. Me kaikki olemme niin monenlaisia, että välillä tuntuu, ettemme ole minkäänlaisia. Sen kanssa on vain opittava elämään.

Riku: Ehkä mä olen sitten tyttö, koska mulle tunteet ja sielunsisaruus on avainasemassa. Uskoisin jokaisella miehellä olevan tunnepuolensa. Voi sitä parkaa, joka oletetusta äijäilypakosta tai sosiaalisesta painostuksesta kieltää sellaisen olemassaolon. Eiköhän jokainen tiedä miltä tuntuu rakastaa, olla rakastettu. Mikä tai kuka niputtaakin miehet samaksi kategoriaksi, yksinkertaistaa katkeruuttaan tai sulaa tyhmyyttään. Mikäli kertoisin olevani yli 30-vuotias itähelsinkiläinen kokoomuslainen aseistakieltäytyjä ja korkeakoulutettu kuvataide-ammattilainen, joka kannattaa raivofanaattisesti suosikkijoukkueitaan, stereotypia-ajattelu napsahtaisi poikki jo ensimmäisellä rivillä. Stereotypiat ylipäätänsä ovat yksilön nollaamista. Kyllä ikäluokkani pojatkin leikkivät nukeilla! Niitä vain kutsuttiin He-Man-ukkeleiksi. Kieltäydyn olemasta mikään suomijätkäkänniääliöurpo. Osaan käytöstavat, ymmärrän tarvittaessa teititellä, käyn niin oopperassa kuin kirkonpolttohevikonserteissa. En ole ”vain mies sohvalla”. Kukaan muu kuin täysi urpo ei perusta maailmankuvaansa ”nainen parkissa ”-vitsien mukaan.

Mika: Ihan typerää höpötystä väittää, ettei mies kaipaisi ihastumisen tai rakastumisen tunteita. Jos on niin hölmö, että kiistää tämän ja kieltää sen itseltään, niin menee kyllä aika huonosti ja on paljon opittavaa elämästä. Opittavana se kaikkein tärkein.

27.

Seksikkyys on sinussa, ei puserossasi.



- Claudia Cardinale -

Tweet - Motel

The Ex-Factor

Uusi vuosi, uudet meiningit. Minulla on tunne kuin tästä vuodesta tulisi jotenkin poikkeuksellinen verrattuna moneen edellisvuoteen. Kuin vuoden 2012 aikana tapahtuisi positiivisia elämänmuutoksia, jotka toisivat elämään reilusti uutta ja jännää.

En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, mutta nyt päätin alkaa sitkeästi opettelemaan elämistä tässä hetkessä. Tulevaisuutta ei koskaan tule, sillä aina kun pääsemme nukutun yön jälkeen huomiseen, olemmekin tässä päivässä. Tulevaisuutta on hauska suunnitella, on ihana haaveilla ja odottaa hyviä tapahtuvaksi. Mutta jos jatkuvasti ajattelemme, että vuoden päästä kaikki on paremmin, missaamme jotain olennaista elämästä. Kuten sen hetken, kun ensimmäistä kertaa keittää huumaavan kupin kahvia uudella mutteripannulla. Sen lämpöisen tunteen, kun kaukana asuva äiti on lähettänyt yllätyspaketin ja sieltä löytyy uusi torkkupeitto. Menneisyys taasen on kuollut, siksi siitä on turha pitää kiinni. Toki on herkullista kelata upeita muistoja. Se on herkullista siihen pisteeseen asti kunnes alkaa ajatella kaiken olleen ennen paremmin. Mitään järkeä ei sen sijaan ole siinä, että vatvoo vanhoja ikäviä kokemuksia. Onhan joskus päättömän nautinnollista riutua menneisyyden tuskassa ja hautoa kostoa sinulle ilkeästi tehneille ihmisille. Se muodostuu ongelmaksi silloin, jos annat sen vaikuttaa nykyhetkeen esimerkiksi ottamalla ennakkoasenteen marssiessasi treffeille uuden tuttavuuden kanssa. “Tuskin tästä mitään tulee, koska en ole onnistunut ennenkään”, mietit ja todennäköisesti saat sitä mitä tilaat.

Koska menneisyyden painolasti vaikuttaa nykyhetkeen niin voimakkaasti, ainut ratkaisu elää tässä hetkessä täysipainoisesti on päästää irti. Paljon puhutaan anteeksiannosta. “Anna anteeksi niille, jotka ovat loukanneet sinua, niin pääset vapauteen.” Minulle se tarkoittaa sitä, että antaa väärintekijöille luvan toimia niin kuin he ovat toimineet ja tehdä sen myös jatkossa. Uskon monien ajattelevan näin, sillä muutoin maailmassa ei olisi niin paljon vihaisia ja katkeria ihmisiä. Siksi minä käytän termiä irtipäästäminen. Se nimensä mukaisesti tarkoittaa sitä, että päästän irti ikävästä kokemuksesta, tunteesta tai ihmisestä niin, ettei sillä ole lopulta minkäänlaista vaikutusta minuun. Näinhän sen pitäisi olla. Monet sanovat: “I can forgive, but I can’t forget.” Jos todella olisit antanut anteeksi, olisit unohtanut koko tapahtuman. Jos taas muistelet paljonkin ikäviä asioita ja se tuntuu kivenä rinnassa, et ole antanut anteeksi sanoi suusi mitä tahansa. Anteeksiannon tuntee siis konkreettisesti siitä, miltä sinusta tuntuu ajatellessasi asiaa. Jos suhtaudut muistoon ärsyyntymisen sijaan neutraalisti, olet antanut anteeksi.

Jotta voi päästää irti, siihen vaaditaan silti anteeksiantoa. Nimittäin sinulle itsellesi. Olen huomannut tämän:

Monesti pidämme kiinni ikävistä kokemuksista ensinnäkin tietysti siksi, että koemme saaneemme huonoa kohtelua, mutta myös sen vuoksi, että haluamme kostaa toiselle. Vaikka tyyppi ei edes tietäisi meidän vihastamme, me jollain tasolla silti koemme rankaisevamme häntä kantamalla kaunaa. Kun kaivelee syvälle tämän kostometodin taakse huomaa kuitenkin, että todellisuudessa olemme vihaisia itsellemme. Olemme vihaisia siksi, että annoimme niin ikävän asian tapahtua. Minun olisi pitänyt tietää paremmin. Minun olisi pitänyt tietää, että näin pääsisi käymään, sillä niin on käynyt ennenkin ja historia toistaa itseään. Minun olisi pitänyt osata suojautua paremmin. Minun olisi pitänyt osata valmistautua tähän, jotta tapahtuma ei olisi tullut niin puun takaa ja se olisi sattunut vähemmän. Miten olinkaan niin tyhmä, että luotin häneen? Miten olen voinut antaa kohdella itseäni niin? Enkö ole oppinut mitään aikaisemmista kokemuksistani? Kuinka olin niin naiivi ja luottavainen? Miten pystyinkään ajattelemaan kaiken olevan tällä kertaa toisin? Nämä ovat niitä todellisia syytöksiä, joiden vuoksi irtipäästäminen on vaikeaa. Kuitenkin antamalla anteeksi itsellesi huomaat kaunan sulavan pois kuin itsestään ilman, että edes mietit ketään muuta.

Olen aikaisemminkin todennut, että mitään uutta ei voi tulla tilalle ennen kuin päästää irti vanhasta. Uusi mahdollisuus parisuhteeseenkin on helposti tuomittu, jos siihen raahaa menneisyyden traumansa. Koska nyt on uusi taianomainen vuosi vasta aluillaan, ehdotankin meille kaikille sinkuille sitä, että annamme itsellemme anteeksi.

Sulje silmäsi ja katso itseäsi. Etsi se puoli itsestäsi, joka on väsynyt vihaan ja draamaan, ja haluaa eroon siitä kaikesta. Katso itseäsi lempeästi. Mieti mikä tekee sinusta hyvän ihmisen ja mitkä ovat niitä ominaisuuksia, joiden ansioista myös läheisesi sinua rakastavat. Leijaile tässä hyvänolon tunteessa hetken ja tunne se koko kropassasi.

Mieti sitten näitä asioita:

Sinä et ole ollut naiivi, vaan uskonut rakkauteen ja antanut sille mahdollisuuden. Sinä olet ottanut avosylin uuden ihmisen elämääsi ja se, jos mikä on kunnioitettava taito. Sinä et ollut tyhmä luottaessasi suhteeseen, sinä olit rohkea, koska kykenit siihen. Teit oikein, kun et valmistautunut tulevaan tyrmäykseen, sillä niin juuri kuuluukin tehdä, koska tervettä suhdetta ei rakenneta pelkojen pohjalle. Olet uskaltanut ihastua ja antautua ihanille odotuksille ja se on arvostettava teko. Sinä toimit juuri niin hyvin kuin osasit siinä tilanteessa ja siksi et voi vaatia itseltäsi yhtään enempää. Sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä olet ihminen ja inhimillinen. Kysy itseltäsi haluatko ikävän tapahtuman määrittelevän tulevaisuutesi. Haluatko antaa toiselle ihmiselle vallan sinun onnellisuudestasi vai haluatko tehdä elämäsi itse? Sano sitten itsellesi: “Annan itselleni anteeksi kaiken. Ansaitsen kaikkea hyvää.”

Maagista vuotta sinulle, tehdään yhdessä taikoja <3

Shit New Age Guys Say

Welcome to my world! Heh heh, tuttavapiirini koostuu hyvin pitkälti tällaisista miehistä :) No ok, olen itsekin Reiki Master, joka joogaa, meditoi ja juttelee universumille kuin kaverille. Silti joskus ottaa tosi kovaa pattiin kuunnella juttuja maca-jauhe-stevia-gojinmarja-mustikkajauhe-raakakaakao-vehnänorasmehu-pirtelöstä. Tai kuinka saa taltutettua flunssan tekemällä immuniteettia parantavan meditaation ja laittamalla tyynyn alle viisi parantavaa kiveä. Tai siitä kuinka tyyppi kehuskelee marssineensa pankkiin tenttaamaan virkailijalta, mistä raha oikein tulee, koska Ajan henki -leffassa puhutaan sen olevan pelkästään näytöllä olevia numeroita eikä todellista, käsinkosketeltavaa materiaalia, että mitäs te hyvä virkailija tähän oikein sanotte ja kerrottehan johtajallekin tämän viestin rahan harhasta.

Tästäkin huolimatta ottaisin biljoona kertaa mieluummin tällaisen miehen kuin äijän. Go hippies!

26.

Minä rakastan sinua
niinkuin vierasta maata
kalliota ja siltaa
niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta
minä kävelen sinua kohti maailmassa
ilmakehien alla
kahden valon välistä
minun ajatukseni joka on veistetty ja sinua



Pentti Saarikoski