tiistai 14. helmikuuta 2012

Rakkaudesta: Nyt puhuvat miehet

Miestenviikon 2011 kunniaksi tehtyä raksatyömaan taidetta: Nelly Sääksjärvi

Minua sapettaa. Nimittäin se, millä tavoin miehisyydestä puhutaan. Vaikka polleana ajattelemme elävämme modernia, sivistynyttä ja edistyksellistä aikakautta, miehistä puhutaan kuin he olisivat jääneet luolamiehen tasolle. Aivan kuin he mylvisivät nelinkontin paikasta paikkaan nuija olkapäällä, puhvelin rasva tiristen suupielestä ja heidän ainut intohimonsa, tavoitteensa ja motiivinsa elää tällä pallolla olisi se, että kun nyt vaan saisi seksiä.

Olen miettinyt monesti tätä mielikuvaa. Yllättävää siinä on se, että sitä eivät pidä yllä naiset, vaan miehet itse. Tunnen monia naisia, jotka ovat onnellisessa parisuhteessa eikä heille tulisi mieleenkään pitää miehiään yksiulotteisina ääliöinä. Heidän miehensä keskustelevat, pitävät hyvänä, suukottelevat julkisilla paikoilla, osallistuvat kotitöihin ja tekevät ruokaa. Ja silti taukoamatta törmää uhoaviin miesääniin, jotka puhuvat miesten tunteettomuuden, ääliömäisyyden, tahdittomuuden ja kovakouraisuuden puolesta aivan kuin olisi ylpeydenaihe olla yksinkertainen tolvana. Sanoinko jo, että minua sapettaa? Minä en usko tuohon luolamiesmielikuvaan. Minä uskon, että sellaiset miehet ovat joko jollain tasolla henkisesti sairaita tai sitten heillä on itsetunto pahasti vinksallaan.

Niinpä käännyin miesten puoleen. Teetin kyselyn miespuolisilla ystävilläni ja tuttavillani ja pyysin heitä sanomaan oman sanottavansa vallallaan olevasta mieskuvasta. Kiitän heitä kaikkia vastauksista. Sain huomata kuinka ihania olentoja miehet todella ovat. Lukekaa vaikka itse tästä alta. P.S. Rakkaudentäyteistä ystävänpäivää <3

Kysymys: Miehiä kuvaillaan edelleen luolamiehiksi. Mies lösähtää sohvalle tultuaan kotiin ja avaa kaljapullon. Mies katsoo urheilua ja raapii etumusta. Nainen sanoo: “Olet rakas” ja mies vastaa siihen: “Älä lässytä, housut pois ja haarat auki.” Mitä mieltä olet tällaisesta mieskuvasta?

Jere: Miehiä on niin monenlaisia. Jokainen on yksilöllinen. Varmasti on tuollaisiakin miehiä, mutta varmaan nykyään harva nainen haluaa olla tuollaisen miehen kanssa. Itse ajattelen, että parisuhteen olisi tärkeää olla tasavertainen ja molempia herkästi kuunteleva.

Aleksi: Nykyajan mieskuva laahaa Freudin takia vuosisadan jäljessä verrattuna siihen, kuinka moniulotteinen moniottelija ja henkinen olento mies on tänä päivänä. Mainosteollisuus ja yhteiskunnan suhtautuminen mieheen on vinoutunut Suomessa. Mies esitetään kiimaisena ääliönä, joka koittaa sinnitellä panosta toiseen ilman toivettakaan älyllisestä tai henkisestä aspektista tai niiden kehityksestä. Nuorille pojille (7-16 v.) syötetään joka tuutista ihan langanohutta toimintavalikkoa siitä, millainen on perusmies. Voi heräämisen tärkeys.

Oula: No tuo on yksi käsitys miehestä, ja on olemassa miehiä, jotka varmaan solahtavat tuohon kuvaan mielellään. Toisaalta on sanottava, että on myös olemassa naisia, jotka haluavat luolamiehen, vahvan, fyysisen, suorastaan biologisen miehen, joka ei kysele eikä kerro. Ehkä se on vastareaktio postmoderniin sosiaaliseen elämään, jossa mikään tai kukaan ei vaikuta olevan minkäänlainen vaan aina muuttuva ja loputtoman tyydyttämätön. Mulle tuo mielikuva on mahdoton tosielämässä saavuttaa edes hetkittäisesti. En lösähdä television eteen enkä edes haro haarustani. Toisaalta en halua niin tehdäkään. Minä olen tällainen.

Mika: Tuo mieskuva tuntuu lähinnä hölmöltä, huvittavaltakin. En ole ottanut niitä koskaan vakavasti, koska tiedän ajattelevani toisin. Tosin ehkä sekin vaikuttaa, että viettää aikaa niin erilaisten ihmisten seurassa, että siellä nuo stereotypiat eivät ole kovin näkyviä. Oudolta kuitenkin tuntuu, että samat stereotypiat elävät niin lujassa.

Kysymys: Sanotaan, että mies ei ole kiinnostunut tunteista. Hän on kiinnostunut seksistä. Mies metsästää, koska haluaa seksiä, ei koska haluaa elämänkumppanin. Klassikkovitsissä morsian pukeutuu valkoiseen, koska hänellä on ilonpäivä. Mies mustiin, koska hänelle se on surupäivä. Mitä mieltä olet tällaisesta stereotypiasta?

Jere: Musta ei ole hyvä yleistää että miehet ovat jonkinlaisia koska jokainen on erilainen niin kuin naisetkin. Jotkut miehet varmasti pystyvät sitoutumaan ja jotkut taas ei. Onko se sitten hyvä vai huono asia. Miksi katsotaan asioita dualistisesti? Itse olen kiinnostunut tunteista. Rakkaus ja myötätuntokin ovat tietyllä tapaa tunteita. Rakastelu on yksi kaunis ja herkkä osa parisuhdetta.

Aleksi: Ei parisuhde tai avioliitto ole "taakka" minulle tai ystävilleni. On mahdollista, että se joillekin aikuistumattomille ihmisille on sellainen, sillä jos parisuhteesta hakee oman itsensä puolikasta tai täydentäjää, on se parisuhde väärällä pohjalla. Sekä naisen että miehen täytyy olla kokonaisia omassa itsessään, jottei parisuhde ole vain palveluksien vaihtokauppaa rakkauden ja elämän yhdessä vastaanottamisen sijaan. Onni ei löydy ulkopuolelta.

Oula: Turha biologiaa on kiistää. Kyllä mies haluaa seksiä ja paljon. Siitä on tieteellisiä todisteita. En vain ymmärrä, miten se on ristiriidassa sitoutumisen ja tunteellisuuden kanssa. Minäkin haluan paljon seksiä, mutta parasta siinä on se, että ihminen, jota rakastan, haluaa minua ja on kanssani onnellinen. Ja vapaushan on tavallaan helppoa, kunhan se ei ole pakotettua. Hyvässä seurustelusuhteessa saa olla vapaakin.

Mika: En usko, että moni mies oikeasti on tuota mieltä. Vain harva roikkuisi suhteessa, jos ei tuntisi mitään ja olisi siinä vain seksin takia. En myöskään usko, että miehet kammoksuisivat sitoutumista ylesesti, koska samalla tavalla moni mies masentuu, jos sinkkuvaihe kestää pitkään ja jos suhteessa ei taas ole mitään yhteistä kumppanin kanssa.

By Krista Badwal
Kysymys: Kerran eräissä bileissä juttelin totaalisen pelimiehen kanssa, joka kovaan ääneen kailotti menevänsä illan päätteeksi baariin pokaamaan hoidon. Kysyin häneltä, mitä hän saa siitä irti. “Kai sinäkin kaipaat kumppanuutta ja rakkautta elämääsi, et vain turhanpäiväistä seksiä”, sanoin. Hänen vastauksensa oli, että miehet eivät kaipaa rakkautta, yhteenkuuluvuutta, kumppanuutta, hellyyttä eivätkä todellakaan halua jakaa elämäänsä jonkun kanssa, sillä suhde on miehille taakka. “Suhde on aina miehelle taakka, vaikka hän ei sitä myönnäkään. Me haluamme vain kylvää siementä, that‘s it”, hän totesi. Mitä sinä olet mieltä tämän miehen kommenteista?

Jere: Varmasti monet miehet kaipaavat rakkautta. Minä ainakin kaipaan. Se on tärkein asia. Samoin myös hellyys on tosi tärkeää ja kumppanuus minulle. On tosi kiitollista jakaa elämänsä rakkaan tyttöystävän kanssa.

Aleksi: Se halusi vain heittää legendaa humaluspäissään.

Oula: Tuskin me haluamme vain levittää siementä. Sillä, joka näin väittää, on melkoinen todistustaakka edessään. Eiköhän meillä miehilläkin ole psykologinen puoli. Joku ajattelee, että etsimme naisesta ja rakkaudesta lapsuuden turhaumien täyttymistä. Ehkä. Minusta on hienoa, että elämässäni on joku, joka välittää minusta ilman välinearvoa ja vaikka minusta on välillä enemmän harmia kuin iloa. Sillä tavalla on mukavaa elää.

Riku: Kyseisen esimerkin maanviljelijällä, siemenenkylväjällä, ei taida olla kuin huono itsetunto. Vain mies, tai nainen, jolla on hyvä itsetunto voi uskaltaa ja tahtoa itselleen kumppanin, jolle saa olla avoin, aamuisin ruma ennen suihkua, ongelmia äiti- ja sisarussuhteissa.

Mika: Ihan hulluja väitteitä! Vähän niin kuin aiemmissa vastauksissa: saattaa olla niitä, jotka ajattelevat noin, mutta harva on oikein tosissaan väitteidensä kanssa.

Kysymys: Miespuoleinen tuttavani on sanonut: “Tuntuu kuin miehiä pidettäisiin tunteettomina puupökkelöinä, jotka ovat vain ja ainoastaan peniksensä ohjattavina. Se on alentavaa ja järkyttävääkin.” Koetko sinä, että miehistä ajatellaan tällä tavoin? Mitä haluaisit sanoa näin ajatteleville?


Jere: Ihan kuin miehiä pidettäisiin tyhminä, jos väitetään heidän olevan tunteettomia. Jos katsoo miestä suoraan silmiin ja rakkaudella, niin löytää toisen tasavertaisen sielun. Silloin ei noin tyhmiä juttuja voi laukoa suusta enää.

Oula: Uskon, että noinkin ajatellaan, vaikken ole itse kohdannut sitä oikeastaan koskaan. Ehkä en sitten näytä tunteettomalta pökkelöltä tai biologiselta koneelta. Tähän liittyy varmasti sekin, millaisissa porukoissa liikkuu. Omassa ystäväpiirissäni tuollaista heitetään korkeintaan vitsinä, tai harvoin edes sellaisena. Noin ajattelevaa ihmistä kehottaisin tutustumaan johonkin miespuoliseen henkilöön kunnolla, tulemaan siinä panemisen sivussa ystäväksi. Pian hän huomaisi, että mies ei ajattelekaan esimerkiksi vanhempiensa hyvinvointia, rahahuolia tai omaatuntoaan peniksellään. Penis ei myöskään osaa itkeä, mutta mies osaa. Viimeksi tänään näin sellaisenkin ihmeen.

Riku: Kyllä mieskin on peniksen vietävänä siinä missä nainen omien halujensa vietävänä. Se ei kuitenkaan estä järkevää käyttäytymistä. Tuskinpa kukaan muodostaa kuvaa miehistä amerikkalaisten sitcomien mukaan. Ja jos muodostaa, pitäköön hauskaa!

Mika: En koe. Jälleen kerran, kun omaan kaveriporukkaan ei kuulu varmaan yhtäkään tällaista tapausta, en ole joutunut tappelemaan/kinastelemaan tästä. Varmasti moni pettynyt nainen/mies voi ajatella noin. Samalla tavallahan miehet voivat ajatella, että naiset etsivät vain täydellistä miestä ilman mitään kompromisseja eikä naisia voi koskaan oppia ymmärtämään.

Kysymys: Kyllästyin saamiini tunteet on miehille hyi -tyyppisiin vitseiksi tarkoitettuihin meileihin ja sanoin niiden lähettäjälle (joka oli mies): “Kykeneehän mieskin nyt tuntemaan rakkautta, ihastusta ja välittämistä. Kyllähän miehilläkin on usein joku, jonka ajatteleminenkin jo hymyilyttää. Jos näin ei olisi, eiväthän miehet kykenisi esimerkiksi rakastamaan omia lapsiaankaan, kunhan vain ovat pistäneet muijansa paksuksi ja se taas olisi älytön ajatus.” Hän vastasi: “Miehille tunteet eivät todellakaan ole tärkeitä. Miesten tuntema rakkaus on paljon laimeampaa kuin naisten tuntema. Mies ei voi esimerkiksi rakastua intohimoisesti, se on miehelle tuntematon käsite.“ Hän jatkoi, että miehet kuitenkin valitsevat aina mieluummin sen kaljan kuin olemisen naisen kainalossa hellittävänä. Jos he sortuvat olemaan naisen halittavana, he tekevät sen vain miellyttääkseen toista parisuhteen jatkuvuuden vuoksi, mutta haluaisivat kuitenkin olla jossain aivan muualla.

Krista Badwal
Mitä mieltä sinä olet tämän miehen kommenteista ja miten sinä vastaisit tällaiselle tyypille ja näin ajatteleville miesten kyvystä rakastaa, antaa ja vastaanottaa hellyyttä ja välittämistä?

Jere: Yhtä lailla kun nainen niin mies voi rakastaa! Miehelle ovat monet asiat tärkeitä. Ainakin minulle ja olen kiitollinen ja se saa minut hymyilemään. Välitän. Miesten kuten naistenkin kuoren alla on herkkä sydän. Toivottavasti tuollainen kovistelu jo loppuisi. Oon ihan väsynyt sellaiseen.

Aleksi: Ne idiootit, jotka ovat tuollaisia ajatuksia sisältäviä "vitsejä" lähettävät, ovat itsestään epävarmoja, ja hämmennyksessään laittavat naisia miellyttääkseen tuollaisia posteja, vaikka ne sisältävät omaa sukupuolta halventavia teesejä ja mielikuvia. Naisasialiike on toistasataa vuotta vanha ilmiö, mutta miehien asemaa on huomattu alkaa puolustamaan vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyään mm. mainoksien kautta on levinnyt käsittämätön, miehiä alentava, ja perheen tyhmimpänä ja alkukantaisimpana olentona miestä esittävä tyyli, jonka sankarina perheen äiti seikkailee neuvokkaiden lapsien kannustamana. Suomalaisen perheen tasa-arvo ja voimasuhteet ovat vinoutuneet pakonomaisen naisten arvon ylistämisen takia. Miehiä halventavien ja aliarvioivien sähköpostien lähettämisen kokee naisasialla aivopesty mies velvollisuudekseen, sillä muuten häntä pidetään huumorintajuttomana sovinistina. Eikä miesten ja naisten tasa-arvoa kannattavana ajattelevana yksilönä. Ellei kyse ole jostain sairaudesta, aleksitymia? Eihän kukaan ihminen, nainen tai mies ole noin kehittymätön ajatusmaailmaltaan aikuisiässä.

Oula: Lähinnä vaikuttaa siltä, että kyseinen henkilö ei halua myöntää itsestään tällaisia piirteitä. Mies osaa olla yhtä hyvin kylmä ja itsekäs kuin hellä ja rakastava. Ne kaikki puolet löytyvät meistä kaikista, kunhan niitä osaa hillitä tai vastavuoroisesti toteuttaa. Esimerkiksi itse olen rakastunut intohimoisesti monta kertaa ja elän sellaisessa suhteessa nytkin, mutta ongelmanani on joskus ilmaista sitä melko varauksetonta hellyyttä, jota tunnen. En kuitenkaan kiellä niiden tunteitten olemassaoloa. Onhan se tavallaan mukavaa ajatella, että mies ja siten myös minä olen tällainen ja vain tällainen. Se vain ei valitettavasti ole totta. Me kaikki olemme niin monenlaisia, että välillä tuntuu, ettemme ole minkäänlaisia. Sen kanssa on vain opittava elämään.

Riku: Ehkä mä olen sitten tyttö, koska mulle tunteet ja sielunsisaruus on avainasemassa. Uskoisin jokaisella miehellä olevan tunnepuolensa. Voi sitä parkaa, joka oletetusta äijäilypakosta tai sosiaalisesta painostuksesta kieltää sellaisen olemassaolon. Eiköhän jokainen tiedä miltä tuntuu rakastaa, olla rakastettu. Mikä tai kuka niputtaakin miehet samaksi kategoriaksi, yksinkertaistaa katkeruuttaan tai sulaa tyhmyyttään. Mikäli kertoisin olevani yli 30-vuotias itähelsinkiläinen kokoomuslainen aseistakieltäytyjä ja korkeakoulutettu kuvataide-ammattilainen, joka kannattaa raivofanaattisesti suosikkijoukkueitaan, stereotypia-ajattelu napsahtaisi poikki jo ensimmäisellä rivillä. Stereotypiat ylipäätänsä ovat yksilön nollaamista. Kyllä ikäluokkani pojatkin leikkivät nukeilla! Niitä vain kutsuttiin He-Man-ukkeleiksi. Kieltäydyn olemasta mikään suomijätkäkänniääliöurpo. Osaan käytöstavat, ymmärrän tarvittaessa teititellä, käyn niin oopperassa kuin kirkonpolttohevikonserteissa. En ole ”vain mies sohvalla”. Kukaan muu kuin täysi urpo ei perusta maailmankuvaansa ”nainen parkissa ”-vitsien mukaan.

Mika: Ihan typerää höpötystä väittää, ettei mies kaipaisi ihastumisen tai rakastumisen tunteita. Jos on niin hölmö, että kiistää tämän ja kieltää sen itseltään, niin menee kyllä aika huonosti ja on paljon opittavaa elämästä. Opittavana se kaikkein tärkein.

8 kommenttia:

  1. Hienoja kommentteja miehiltä! Arvostan.
    Tottahan se on, että miehilläkin on tunteita - ja paljonkin.

    Itse olen törmännyt tähän ilmiöön viimeaikoina useastikin, mutta miesten tunteellisuus on tuntunut aiheuttavan itselleni ja muutamalle muulle jopa ongelmia!

    Kun itse sattumalta illanvieton lomassa törmäät hauskaan kaveriin jonka haluaisit viedä lakanoiden väliin ja kenties vietkin, heräät aamulla miehen kainalosta ja huomaat, että yhtäkkiä mies ei kerääkään tavaroitaan ja lähde ovesta, vaan jää halimaan sinua yrittäen samalla todella tutustua sinuun!

    Hienoahan se on huomata miehissä tämänkaltaista herkkyyttä ja halua sitoutua, mutta kun olet itse tilanteessa jossa nautit omasta sinkkuelämästäsi, eikä näitä "luolamiestyyppisiä" yhdenyön juttuja tunnu löytyvän enää, vaan tuntuu että kuin salamaniskusta kaikki miehet ovat alkaneet herkistyä, sivistyä ja kaipaamaan sitoutumista, iskee sinkkutytölle paniikki!

    Hienoa silti nähdä, kuinka kauniisti miehetkin puhuvat rakkaudesta ja tunteista.
    Toivottavasti niitä luolamiehiä lymyää silti jossain vielä edes pari!

    VastaaPoista
  2. Wau! Vähänkös teikäläisellä on käynyt hyvä flaksi! Tai ei siis sun kannalta, jos luolamiestä etsit :) Mitenhän mä aina törmään vaan näihin luolamiehiin... Herkkiinkin toisinaan, mutta ne kaikki on varattuja. Vaihdetaanko? ;D

    VastaaPoista
  3. Jostain syystä tuntuu, että monet naiset on viimeaikoina törmänneet juurikin näihin enemmän tai vähemmän varattuihin luolamiehiin...
    En tiedä mikä jumalien armo se on, että juuri minun kohdalleni (joka mieluummin groteskisti sanottuna tällä hetkellä naisin kaikkea mikä liikkuu ja jonka haarojen välistä ei löydy mitään millä synnyttää)osuu kaikki ne kaksikymmentä-jotain-vuotiaat miehet, jotka ovat valmiita asettumaan aloilleen ja PLAAPLAAPLAA.
    Että vaihdetaan vaan vaikka samantien! :D

    VastaaPoista
  4. Seksi on kivaa ja seksiin kuuluu aina tunteita. Mitä tunteita, se on sitten eri asia. Jotkut on luotu emotionaaliselta maailmaltaan levottomiksi "siemenenlevittäjiksi" ja jotkut taas yksiavioisiksi. Mutta kuten aina, yleistäminen on paha paha paha asia.

    Henkilökohtaiselta kantiltani kuitenkin minusta parisuhde on parhaimmillaan kun nainen ja mies (molemmat) haluavat sitä seksiä ja harrastavat sitä keskenään.

    Ja kyllä, olen juuri se sama Anonyymi, joka viimeksi selitti traktorimiehistä. Ja saan hellyyttä, _keskustelua_ ja yhteistä ajan jakamista. Ja seksiä. Ja olen tyytyväinen parisuhteeseeni.

    VastaaPoista
  5. Tästä voisi kirjoittaa esseen, mutta nyt edes pari ajatusta:

    #3 (Pelimies:Suhde on miehelle taakka). Kukin puhukoon omasta puolestaan. On olemassa sitoutumiskammoisia ihmisiä (sekä miehiä että naisia), joilla on erilaisia syitä. Joku pelkää päästää ketään oikeasti lähelleen. Toinen taas pelkää tulevansa hylätyksi, on helpompi ehtiä ensin hylkäämään. Kolmannella on vaikeuksia tulkita muita ihmisiä ja tulla ymmärretyksi (lievä asperger tms.) Tunnen myös pakonomaisia pelimiehiä. Ainakin muutamalle naisten kaatamisella haetaan hyväksyntää nimenomaan miesten keskuudessa - olemalla "kova karju". Naiset ovat vain väline. Sellaisesta tulee mieleen lähinnä homoseksuaaliset taipumukset, hyvin kielletyt sellaiset.

    #5 (Miesten tunteet ovat laimeampia). Kuka voi verrata kahden eri ihmisen tunteiden intensiteettiä? Onko joku elänyt sekä naisen että miehen elämän? Mihin väite perustuu? Tämä on naurettava ajatus kertakaikkiaan. Onko aasialaisten tunteet laimeampia kuin karibialaisten? Eihän siitä voi sanoa kuin että heidän tunneilmaisunsa on erilaista! Tietysti, jos otetaan lähtökohdaksi, että jokin (l. naisten) tunneilmaisu on se "oikea" ja muut "vääriä". Todisteena käy vaikka nämä "isä tappoi perheensä, poltti talonsa ja lopuksi ampui itsensä"-tarinat. Eiköhän kyse ole aika vahvasta tunteesta, sillä ei kai kukaan perustele sellaista järjellä? (Ei, sellainen teko ei ole mielestäni hyväksyttävä tapa ilmaista tunteitaan btw.)

    VastaaPoista
  6. Loistava aihe!

    Minua sapettaa myös, kaikenlainen lokerointi ja stereotypiat.
    Meistä jokainen kokee asiat subjektiivisesti ja meillä on kaikilla omat syymme siihen, kuinka käyttäydymme tai minkälaista roolia vedämme missäkin tilanteessa. Ja näitä juttuja on oikeastaan kenenkään muun kuin asianomaisen itsensä turha analysoida, koska vain hänellä on tarpeeksi tietoa, kokemusta ja tunnetta tekemään asiasta mitään johtopäätöksiä.

    Olen itse ollut sitoutumiskammoinen "pelinainen". Ja kyllä. Siihen kulttuuriin kuuluu se, että puhutaan toisesta sukupuolesta vain objektina ja että heitetään "hyvää läppää" omasta mauttomasta käytöksestä.
    Koska sisimmäässään sitä tietää, kuinka sitä vain rikkoo itseään. Ja muita. Jotenkin se paha olo pitää unohtaa ja pieni sisimmästä kumpuava uskon, toivon ja rakkauden ääni vaimentaa.

    Isla

    VastaaPoista
  7. Stereotypioita käytetään mielestäni erityisesti siksi, että se tuo turvallisuutta. Laitan sinut johonkin lokeroon, jolla tavoin teen sinusta ennalta arvattavan, jolloin osaan määritellä käyttäytymisesi tietyn päässäni olevan kaavan mukaan, jotta itse tiedän, millä tavoin suhtaudun sinuun ja kohtelen sinua. Näin tiedän myös millä tavoin sinä suhtaudut minuun ja pystyn ennakoimaan kuinka käyttäydyt minua kohtaan. Itsensä stereotypioiminen toimii samoin. Koen tuntevani itseni määrittelemällä persoonani tietyn sabluunan mukaan ja saan siitä itsevarmuutta, koska se antaa minulle raamit miten toimia ja ajatella tietyissä tilanteissa.

    Elämä opettaa tässäkin. On ollut erittäin huvittavaa jutella parinkympin hujakoilla olevien poitsujen kanssa, jotka laittavat esim. määritelmiä naiseudelle. “Nainen on mysteeri. Mies ei voi ikinä tietää, mitä nainen todellisuudessa tuntee ja ajattelee, sillä mitä nainen sanoo ja tarkoittaa ovat kaksi eri asiaa”, totesi minulle kerran eräs 21-vuotias pojankloppi. Hymyilin vain huvittuneena, mitä tuohon nyt voisi edes sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa.
      On mielenkiintoista seurata itseään, mistä asioista vetää johtopäätöksiä ja ennenkaikkea miksi.

      Eikös erittäin älykäs Stephen Hawking kertonut myös jossain haastiksessa, että valitettavasti naiset ovat jääneet hänelle mysteeriksi. :D

      Isla

      Poista