25.

Nukkumaan käydessä ajattelen: 
Huomenna minä lämmitän saunan, 
pidän itseäni hyvänä, 
kävelytän, uitan, pesen, 
kutsun itseni iltateelle, 
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: 
Sinä pieni urhea nainen, 
minä luotan sinuun. 


- Eeva Kilpi -

Yksinäisyydestä

Nyt kannattaa äkkiä kipaista ostamaan Trendi-lehti, siinä on nimittäin meikäläisen haastattelu. Trendi järkkäsi tänä vuonna viidettä kertaa yhdessä Suomen mielenterveysseuran kanssa Ihan mieletön -kamppanjan, jossa tällä kertaa teemana oli parisuhde kaikessa laajuudessaan. Minä olin sinkkuihmisenä puhumassa siitä kuinka sinkkuus ei todellakaan ole asia, josta kannattaa kantaa huolta, ottaa paineita tai stressiä tai edes hypätä parvekkeelta sen vuoksi. Sinkkuus on luonnollinen ja erittäin tarpeellinen osa elämää. Itselläni ei ainakaan ole mitään arvostusta sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka spurttaavat yhdestä parisuhteesta toiseen. Se on merkki siitä, ettei uskalla olla yksin.

On karmeaa huomata kuinka moni pelkää sinkkuutta. Vielä karmeampaa on, jos joku pitää sitä säälittävänä tai epätoivoisena, vaivana, josta on pyrittävä pois ja vähän äkkiä. Niin kuin tuttavani, jonka tapasin Trendin kuvausten jälkeen. "No mistä olit puhumassa?", hän kysyi. "Sinkkuudesta", vastasin. Hän alkoi nauraa ja totesi: "Voi Katja! Kyllä sä jonkun vielä löydät!" Herättävä ja mielenkiintoinen ensireaktio. Jouduin korjaamaan, että puhuin siitä kuinka sinkkuus on ok ja silloinkin voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.

Cherin biisi kiteyttää totuuden: “We all sleep alone.” Vaikka saisit nukkua jonkun kainalossa, loppujen lopuksi sängyssä makaat sinä yksin ajatustesi kanssa. Et voi koskaan todella olla osa toista ihmistä, toisen pään sisällä tai tunteista tietoinen etkä voi ajatella toisen ihmisen tekevän sinua onnelliseksi. Onnellisuus lähtee meistä itsestämme. Meidän on oltava kokonaisia jo nyt, ei odottaa toisen täyttävän meissä olevaa tyhjyyttä. Sillä jos tyhjyyttä on, sitä ei kukaan ulkopuolinen voi tilkitä. Hetkellisesti voit tuntea olevasi ehjä toisen tultua elämääsi, mutta se on heppoinen pohja rakentaa suhdetta. Miksikö? Siksi, että siitä tulee riippuvaiseksi. Se taas johtaa pelkoon, pelkoon petetyksi tulemisesta, jätetyksi tulemisesta, pelkoon maailman romahtamisesta, jos toinen yhtäkkiä ei olisikaan läsnä. Pelkoon siitä, ettet pärjää yksin tai mikä pahinta, pelkoon ettei sinua rakasteta, sillä mitä sitten, kun kukaan ei ole toitottamassa sinulle sinun ihanuuttasi edes ihan vähän - välillä edes.

Siksi ihmiset takertuvat huonoihin parisuhteisiin. He pelkäävät yksinäisyyttä. Se taas johtuu siitä, että he eivät tunne olevansa rakastettuja tai tarpeeksi hyviä, koska kukaan ei ole sitä kertomassa. He ovat mieluummin suhteessa, joka repii ja raastaa ja ovat siinä vain ja ainoastaan siksi, että suhde on heille yhtä kuin rakkaus. Suhteen kautta he tuntevat kelpaavansa jollekin ja olevansa rakkauden arvoisia.

He antavat kohdella itseään väärin, sillä joku on valinnut heidät. Se kertoo heidän olevan hyväksyttäviä yksilöitä. He kelpaavat ja siitä on oltava kiitollinen. Eihän mies heidän kanssaan olisi, jos ei heitä rakastaisi, niinhän. Ainakaan heidän ei tarvitse olla yksin. Elämässä on sisältö, he ovat täysiä. Vaikkakin voivat huonosti. He itkevät, kun mies ei viiden yhdessäolovuoden jälkeenkään halua lasta vaan osoittaa vakavia alkoholisoitumisen merkkejä ja vielä nauttii siitä. Tai kun mies tekee elämää pidempiä työmatkoja eikä ole koskaan kotona. Tai kun kaikki merkit viittaavat siihen, että miehellä on toinen nainen, mutta asiasta ei uskalla kysyä suoraan.

Parin viinilasin jälkeen nainen paljastaa totuuden: “Voisin toisaalta lähteäkin, mutta nykyaikana on niin vaikea löytää parisuhdetta.” Ja kaikki paljastuu yhdessä lauseessa. Yksinäisyyden pelko.

Minäpä kerron sinulle muutaman asian:

Sinussa on jo kaikki. Rakkaus ja onnellisuus eivät ole jotain, mitä on etsittävä ulkopuolelta. Ne ovat jo sinussa ja sinun tehtäväsi on kaivaa ne esiin ja ottaa ne käyttöön. Kyllä, se on vaikeaa ja kyllä, se on ainut vaihtoehto. Rakkaus ei ole meistä erillinen asia, jonka toinen ihminen tuo elämäämme. Se on meissä luonnostaan oleva tila, joka voi olla piilossa hyvinkin syvällä ennen kuin tiedostamme sen ja teemme valinnan elää sen mukaan. Tällaiseen rakkauteen ei tarvita ulkopuolisia tulensytyttäjiä, sillä tällainen rakkaus on kestävää ja kuolematonta. Se yksinkertaisesti vain on. Huomautuksena, että itsensä rakastaminen ja itserakkaus ovat kaksi eri asiaa. Itserakkaus tekee ihmisen ilkeäksi ja todellinen rakkaus on aina lempeää.

Rakastuneessa tilassa et tarvitse ketään jankuttamaan sinulle kuinka rakastettava sinä olet, sillä sinä rakastat jo itseäsi. Sinä et tarvitse ketään käsipuoleesi vain osoittaaksesi muille, että kelpaat, koska tiedät olevasi rakkauden arvoinen joka tapauksessa. Sinä voit lähteä huonosta parisuhteesta ilman pelkoa yksinäisyydestä, sillä tiedät ansaitsevasi kuin kuka ja mikä tahansa muukin elollinen olento kunnioittavaa kohtelua etkä siksi tyydy yhtään vähempään.

Sinussa ei ole tyhjyyttä, koska sinä riität. Sinä olet hyvä ja tarpeeksi.

Henkisen opettajan Adyashantin sanoin:

Sinä olet se, mitä etsit.

Ja minä vastaan siihen: Amen.