Näytetään tekstit, joissa on tunniste viehätysvoima. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viehätysvoima. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Pokaamisen säkenöivä pikaopas


Taidetta keväällä eduskuntatalon takaisella rakennustyömaalla.

Edellisessä tekstissäni Sinkut = Kanat kukkojahdissa? kerroin siitä kuinka minulta on kysytty hyviä pokauspaikkoja. Niinpä ajattelin kertoa muutamia vinkkejä seuranhakuun, onhan nyt kuitenkin kesä ja kesäheilan metsästys käy näihin aikoihin ylikierroksilla.

Ensin on kuitenkin rajattava pokauspaikat kahteen kategoriaan sen mukaan hakeeko seurustelusuhdetta vai seksiä. Aloitetaanpa seksinsaamispaikoista. Kuten olen aikaisemmin maininnut, minä en harrasta yhdenillanjuttuja, niinpä en lähde varta vasten myöskään etsimään hoitoja. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, etten olisi päässyt vonkaamisen kohteeksi, joten antamani tiedot perustuvat siihen, missä paikoissa minua on yritetty pokata, sillä sellaisissa tilanteissa tietysti voi vastaavasti pokata itsekin.

Kun siis haluat seksiseuraa tee näin: Mene yöllä minne tahansa, missä on humalatilassa olevia miehiä. Miehet ovat epätoivoisesti seksin perään erityisesti yön viimeisinä tunteina, kun baarissa vilkkuu valomerkki ja hitaat alkavat. Tuona hetkenä miesten päät alkavat vilkkaasti kääntyillä ja silmät tutkivat ympäristöä hädissään kuin seksin saaminen olisi elämän ja kuoleman kysymys. Sama homma jatkuu narikassa ja baarin edustalla viimeisten tupakoiden palaessa loppuun. Siksi sinun tarvitsee vain kävellä jonkun miehen luokse ja kysyä esimerkiksi: “Haluatko lähteä täältä yhdessä?” Onnistumisesi on taattu.

Baari on takuuvarma paikka vokotella, mutta mahdollisuuksia on runsaasti muillakin mestoilla. Kerron esimerkin: Olin eräänä lauantaina Espoossa kaverin luona viettämässä leppoisaa leffailtaa ja lähdin sieltä kello kolmen yöbussilla, jossa oli minun ja kuskin lisäksi kaksi miespuolista matkustajaa. Istuin penkillä bussin keskioven edessä ja kun toinen heistä oli lähdössä eräällä pysäkillä ulos, hän koputti oviaukossa olkapäähäni ja kysyi: “Hei, lähdetkö mukaan?” Kun saavuin bussilla Kamppiin ja lähdin kävelemään Tennispalatsin ohi, vastaani tuli poikaporukka, joista pari sanoi: “Heeei, missä on jatkot?!” Kun olin tuosta tilanteesta kävellyt noin 30 sekuntia, eteeni ilmestyi kaksi jäpikkää, jotka pyysivät minut omille jatkoilleen. Myös öisessä taksijonossa saa usein tarjouksen lähteä samalla taksilla samaan määränpäähän. Helppoa kuin heinänteko. Mitä seksiin tulee, miehet ylipäätään ovat helppoja. Miehen pokaaminen tähän tarkoitukseen ei vaadi erityistä vaivaa, ulkonäköä, älyä, keskustelutaitoa tai - ei oikeastaan mitään. No, ehkä pulssin. Ehkä.

Seurustelusuhde on taas aivan oman luokan projektinsa, johon ei voi antaa juuri minkäänlaisia neuvoja, koska yleensä rakkaus iskee odottamatta nurkan takaa, ei väkisin vääntämällä ja jotain tiettyä karttaa seuraamalla. Sitä paitsi sinkku ei olisi tässä asiassa mitenkään pätevä neuvonantajakaan. Sen kuitenkin tiedän, että kannattaa olla elämässään aktiivinen. Koti-illat ovat ihania, mutta eivät joka päivä vietettynä kovin kannattavia. Aktiivisuuden ei tarvitse tarkoittaa juoksemista kissanristiäisissä pilke silmäkulmassa paidan antoisa kaula-aukko ammollaan. Aktiivisuudella tarkoitan tässä ennen kaikkea sekä mielen että kehon virkeyttä ja elinvoimaa. Tekemättömyys nimittäin laiskistuttaa. Enkä siis tässä kannusta menemään mukaan yhteiskunnan suorittamismentaliteettiin, vaan kyse on aivan eri asiasta. Varmasti olet huomannut, että mitä pidempään nukut, sen väsyneempi olet. Sama asia. Mitä enemmän löhöät, virttyneiksi eivät muutu vain olohoususi vaan myös pääkoppasi. Kyse on seuraelämän ja rentoutumisen tasapainosta. Harrasta itseäsi kiinnostavia juttuja. Pidä huoli siitä, että huomioit ystäviäsi tarpeeksi usein eri tavoin, vaikket ehtisi tavata kasvotusten kuin kerran kuussa. Liiku edes kaksi kertaa viikossa ja silloinkin riittää 20 minuutin kävelylenkki. Visiteeraa taidenäyttelyissä ja teattereissa. Kokeile itsellesi uusia asioita. Käy vaikka katsomassa balettia tai kipaise parin tunnin maastoratsastusretkellä, jonka paikkakuntasi hevostalli järjestää aloittelijoille.

Olemalla aktiivinen ei ensisijaisesti liity siihen, että löytäisit näistä paikoista toisen puoliskosi, vaan siihen, että teet elämästäsi mielenkiintoista ja se taas saa sinut sädehtimään. Yksinkertaisesti sanottuna: Kiinnostavat ihmiset ovat kiinnostavia. Yksi tilaisuus poikii toisen tilaisuuden, se taas synnyttää uusia tilaisuuksia, ja kun sitten pöllähdät johonkin, jossa on potentiaalisia sinkkumiehiä tarjolla, sinut tekee viehkeäksi se, että näytät nauttivan elämästäsi. Rakkaus on mielentila ja vedämme puoleemme mielentilamme mukaisia kokemuksia ja asioita. Kun rakastat elämääsi, vedät puoleesi rakkautta sen kaikissa muodoissa. Sanon tämän koska olen omassa elämässäni huomannut positiivisen asenteen ja kaikenlaisen kivan puuhastelun tuovan aivan itsestään ihania tilanteita, tekemistä, tapahtumia ja ihmisiä elämääni. Miksei se siis pätisi kumppanin saamiseenkin.

Ja miksei rakkautta voisi löytää juuri sieltä baarista? Meille on tietysti opetettu toisin. Emmehän valitse asuntoa tai autoakaan totaalisessa jurrissa, miksi olisi hedelmällistä valita elämänkumppani hermomyrkyn vaikutuksen alaisena. Mutta kun alamme laskea niitä pariskuntia, joiden suhde on alkanut baarista - kenties jopa kännisestä yhdenillan jutusta - tulokseksi tulee aika paljon. Ehkä ei siis pitäisi vähätellä sitäkään mahdollisuutta, että niiden viimeisten hitaiden aikana pokattu epätoivoinen örvelö voisi paljastua pitämisen arvoiseksi nallekarhuksi aamulla.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Minun mieheni

Nyt on otollinen hetki kertoa, mitä minä haluan mieheltä. Jotkut sanovat, että on väärin asettaa vaatimuksia kumppanille. On pidettävä mieli avoinna ja ottaa vastaa ihminen sellaisena kuin hän on. Vaatimuksia pidetään egoistisena kontrollifriikkiytenä. Minä olen eri mieltä. Minusta on itsensä kunnioittamista asettaa tiettyjä periaatteita kumppania valitessaan ja pitää niistä kiinni. Ongelma siitä tulee siinä vaiheessa, kun vaatimukset keskittyvät pinnallisiin seikkoihin, kuten:
“Miehen ei saa missään tapauksessa kuunnella Europoppia tai jätän hänet.”
“Miehen on pukeuduttava siististi 24/7, sillä verkkarit ovat juntit ja jos hän käyttää niitä, jätän hänet.”
“Miehen on syötävä vain elävää ravintoa tai jätän hänet.”
“Miehellä ei saa olla rintakarvoja, muuten jätän hänet.”
“Miehen pitää tykätä enemmän koirista kuin kissoista, koska kissoista tykkääminen on naismaista ja siinä tapauksessa jätän hänet.“
“Miehen on osattava rakentaa talo, muuten jätän hänet.”

On erittäin tärkeää opetella näkemään sielu fyysisyyden takana. Tiedäthän itsekin, että joskus kimmahtaessasi voit itse asiassa kaivata yksinkertaisesti halausta. Rasittaisiko raskaasti, jos joku sen perusteella pitäisikin sinua kauttaaltaan raivohulluna narttuna? Ehkä joskus satut lipsauttamaan ajattelemattoman kommentin, muttet halua itseäsi määriteltävän ihmisenä ainoastaan sen mukaan, vaan toivot muiden ottavan sinut huomioon kokonaisuutena ja näkevän syvemmälle typerän toteamuksen taakse. Jos näin haluat, kohtele muita samoin. Anna vain sitä, mitä haluat vastaanottaa, sillä kaikki lähettämäsi tulee bumerangina takaisin.

Vuosia sitten minulla oli pitkä vaatimuslista miehelle. Minusta se oli kyllä kohtuullinen. Mielestäni minulla oli oikeus vaatia mieheltä esimerkiksi uskollisuutta ja huumorintajua. Sain kuulla vaativani liikaa. Niinpä laskin rimaani ja päädyin seurustelemaan ensin seksuaalisesti kieroutuneen miehen kanssa, sitten masentuneen ja sen jälkeen henkistä väkivaltaa harjoittavan alkoholistin kanssa. (Mutta hei, ei saa asettaa toisille vaatimuksia, vaan hyväksyä jokainen sellaisena kuin hän on! Ethän halua olla tuomitseva, herranen aika!)

Niinpä kaataessani muutaman vuoden litratolkulla desinfiointiainetta syville haavoilleni päätin palata alkuperäisiin vaatimuksiini. Nyt voinkin esittää ne tässä. (Vetovoiman lain mukaan meidän on puhuttava asioista kuin ne jo olisivat meillä. Siksi puhun miehestä reaaliajassa, heh hee.)

Tällainen on minun mieheni:

Uskollinen
Minua ei ole koskaan petetty, mutta suhtaudun uskollisuuteen erittäin tiukasti. Pitkissä parisuhteissa on luonnollista välillä ihastua johonkin ulkopuoliseen, mutta eri asia on, lähteekö sitä toteuttamaan konkreettisesti. Ei kaikkien mielitekojen perässä tarvitse juosta. Uskottomuus on merkki siitä, ettei kunnioita kumppaniaan. Minun mieheni kunnioittaa minua ja suhdettamme.

Luotettava
Miehen on oltava sanansa mittainen. Jos minulla menee töissä pitkään ja hän lupaa käydä kaupassa, en halua tulla tyhjään kotiin ja huomata hänen olevan vetämässä kännejä paikallisessa. Minusta olisi aivan uskomattoman ihanaa, jos mies sanoisi käyvänsä kaupassa töiden jälkeen ja kun tulen kotiin, hän todella olisi siellä ja oikeasti käynyt kaupassa. Tämä on minun haaveeni. Fantasioita on monenlaisia…

Huumorintajuinen
Rakastan sitä, kun mies saa minut nauramaan. Mutta toisaalta tärkeintä on se, että meillä yksinkertaisesti on samanlainen huumorintaju. Voin minäkin olla se naurattaja, jos hän vain tajuaa juttujani.

Älykäs
Kirjaviisaus on nykyään yliarvostettua, mutta on typerää sanoa, että parhaimmat opit saa itse elämästä. Nimittäin joidenkin ihmisten kehitys elämässä on sitä, että he joko lihovat tai laihtuvat. Ei eletty elämä tee ihmistä viisaaksi. On olemassa paljon vanhuksia, jotka eivät ole ottaneet opikseen elämän antamista läksyistä, vaan katkeroituneet ja tulleet kyynisiksi. Itse kannatan elämänviisauden ja kirjaviisauden yhdistelmää. Lukeminen sitä paitsi kehittää ajattelua ja analysointikykyä.

Hyvännäköinen
Totta kai toisen on oltava fyysisesti puoleensa vetävä. En ole keksinyt vielä mitään syytä siihen, miksi olisi otettava sellainen mies, joka on ulkonäöllisesti omasta mielestäni vastenmielinen niin, että esimerkiksi seksi hänen kanssaan olisi ällöttävää ja pelkkä pussailukin kuvottava ajatus. Ulkonäkö ei kerro mitään ihmisen sielunmaailmasta. Saduissa rumat ovat aina hyviä ja kauniit pahoja, mutta jos oikeasti tarkkailet ympärillesi, ilkeitä ihmisiä löytyy myös vähemmän viehättävistä. Oma lukunsa on, mitä pitää hyvännäköisenä. Minä en sisällytä tähän niinkään tiettyjä ulkoisia piirteitä, vaan enemmänkin tämä koostuu charmista ja olemuksesta. Esimerkiksi vaikkakin Brad Pitt on suurenmoisen kaunis, ottaisin mieluummin persoonallisen näköisen Willem Dafoen koska hänessä on enemmän sitä jotakin. Brad on hyvännäköinen, mutta Willem on seksikäs.

Upea sängyssä
Seksi on toimivan parisuhteen perusta ja yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Seksiä olisi harrastettava paljon ja usein, mutta toki laatu korvaa määrän. Täydellinen rakastaja pitää toisen nautintoa yhtä tärkeänä kuin omaansa ja on valmis keskustelemaan avoimesti siitä, mistä toinen pitää ja mitä tämä haluaa sängyssä.

Hyvä itsetunto
Tarvitseeko tätä edes selittää. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto antaa toisten olla sellaisia kuin he ovat. He eivät tuomitse, ovat avoimia ja viihtyvät nahoissaan. Seksikästä!

Hyvä keskustelija
On säteilevä tunne huomata kuinka miehen kanssa juttu luistaa ja yhdestä keskustelunaiheesta siirrytään luontevasti toiseen, inspiroidutaan toistemme ajatuksista ja keskustellaan myös erimielisyyksistä normaalilla äänensävyllä ja perustelemalla oma näkökanta. Tiedättekö sellaiset ihmiset, jotka pitävät vänkäämistä ja väittelyä osoituksena älykkyydestä? Sanot mitä tahansa, he vastaavat: “Ei välttämättä, sillä…”, “Ei aina, koska…”. Et voi todeta mitään ilman, että he keksisivät sille vastaväitteen. En pidä ylipäätään tällaisista ihmisistä, joten mieheni on osattava normaali keskustelutaito.

Taiteellinen
Miehen ei tarvitse osata itse taiteilla, mutta olla ainakin kiinnostunut esimerkiksi musiikista, sillä itse elän siitä. Tykkään käydä muun muassa keikoilla ja taidenäyttelyissä, joten haluaisin tietysti mieheni mukaan ilman, että hän tituleeraisi näkemäänsä postmoderniksi tekotaiteeksi. Jos ekstraa saa pyytää, toivoisin, että mieheni valokuvaisi tai soittaa jotain soitinta. Tästä olen maininnut aikaisemminkin. Mies ja kitara, aah! Mies ja kamera, aah!

Positiivinen
Masentuneisuus, kyynisyys, negatiivisuus ja muka-realismi saavat minut raivon partaalle. Kyllä, elämä haisee joskus. Get over it.

Lämmin ja rakastava
Mieheni pitää minua sylissä, silittää hiuksiani ja saan tuntea olevani hänelle arvokas, vaikka hän ei toitottaisikaan viisi kertaa päivässä rakastavansa minua. Sanat ovat vain sanoja, teot kertovat enemmän. Olisi myös upeaa, jos mies osoittaisi minulle hellyyttä julkisilla paikoilla, esimerkiksi pitäisi minua kädestä ja esittelisi kavereilleen ylpeänä siitä, että hän saa olla minunlaiseni ihanuuden kanssa. Minä kun olen tosi ihana.

Henkevä
Joogaan, meditoin, sählään erilaisten energioiden kanssa ja uskon korkeampaan voimaan. En elä uskonnollista, vaan henkistä elämää. Siksi ateistit saavat todellakin kiertää minut kaukaa. En vaadi, että mies häärää näiden hommien parissa yhtä intensiivisesti kuin minä, vaan että hän antaa minun tehdä omaa juttuani sitä halveksumatta. Henkevyys tarkoittaa myös sielukkuutta ja syvällisyyttä, sitä että elää enemmän tunteella kuin järjellä. Järki-ihmiset ovat niiiin tylsiä. Jos mies ei ole edes koskaan pohtinut elämän tarkoitusta tai sitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, vaan sen sijaan pitää sitä typeränä hapatuksena, hänen kannattaa pysyä minusta vähintään kahden ja puolen kilometrin päässä.

Tasa-arvoinen
Minä ja mieheni jaamme kotityöt. Hänestä naiset ja miehet ovat samanarvoisia ja voivat tehdä samoja asioita. Hän ei erottele miesten ja naisten töitä, ei vaadi minulta kotiäitiyttä eikä myöskään koe uhkana sitä, että minä osaan vaihtaa autoon öljyt, laittaa ilmaa renkaisiin, formatoida tietokoneen ja asentaa digiboksin.

Hyväksyy minut sellaisena kuin olen
Joskus toinen ärsyttää. Minulle täydellinen kumppani ei tarkoita kirjaimellisesti täydellistä, vaan että hän on sen verran ihana ja rakastan häntä niin paljon, että kykenen katsomaan hänen vikojaan miettimättä, pitäisikö hänelle sittenkin antaa kenkää. Miehen on tunnettava samoin minua kohtaan. Lisäksi monet miehet, joita olen tapaillut, ovat yrittäneet muuttaa minua. Esimerkiksi edellinen yritti käännyttää minua kasvissyöjäksi ja halveksui rakkauttani kaupunkiin, sillä maalla asuminen on kuulemma ainut oikea vaihtoehto ja enkö voisi nyt tulla järkiini. Haluan tilaa olla oma itseni ilman tuomitsemista, sillä tiedän olevani hyvä ihminen ja pyrin myös kehittymään. Sen on riitettävä.

Noin. Nyt on hyvä fiilis. Ja tässä alla vielä pari kuvaa H&M:n mallista ja sexystä Willemistä. Saisikohan nämä jotenkin yhdistettyä…?

 

Kuvat: H&M ja Manny The Movie Guy

tiistai 28. syyskuuta 2010

Koron päässä seksikkäästä

Kärvisteletkö korkokengissä, vaikka lenkkarit olisivat enemmän sinun juttusi? Painavatko orastavat liikavarpaat, mutta lääkärin kehotuksesta huolimatta haluaisit välttämättä pitäytyä korkokengissä, koska et tunne itseäsi viehättäväksi ilman? Onko sinusta korkokengät loistava keino kiertää mies pikkusormen ympärille?

Näillä perustella ei kannata. Newcastlessa Briteissä sijaitsevassa Northumbrian yliopistossa on tehty tutkimus, jonka mukaan miehet eivät huomaa, onko naisilla korkokengät vai ei. Asiasta kertoi Times Newsfeed.

Tutkimus on osa suurempaa, evoluutiopsykologiaa käsittelevää kokonaisuutta, jossa pyritään selvittämään millaisia signaaleja miehet ja naiset lähettävät tanssiessaan ja kävellessään. Polttopisteeseen otettiin korkokengät, sillä tutkijat halusivat nähdä millä tavoin korkokenkien tuomat muutokset kehossa herättävät kiinnostusta miessukupuolessa. Korkokengät suoristavat ryhtiä, pidentävät sääriä, korostavat takapuolta ja tiukentavat keskivartaloa, koska löntystäjät eivät pysy niillä pystyssä. Ja miten miehet näihin muutoksiin suhtautuivat? No, eivätpä juuri mitenkään.

On takuuvarmaa, että naiset eivät pitäisi kokkareita, jos eivät pyrkisi tekemään edes jonkinlaista vaikutusta vastakkaiseen sukupuoleen. Mutta kun niihin on tottunut, sen jälkeen on vaikea edes kuvitella muuta. Ne muodostuvat osaksi minäkuvaa ja identiteettiä. Itse olen aikaisemmin kokenut koko naiseuteni kärsivän siitä, jos laitan lätyskäkengät. Koska olen lyhyt ja kävelen nopeasti sekä pienin askelin, lättänillä tunnen oloni pikkutytöksi vipeltäessäni Aleksanterin kadun kello viiden ruuhkassa.

Muutettuani Helsingin keskustaan, minun on ollut pakko opetella nielemään lättänät pohjat. Jos nimittäin juoksen läpi Senaatintorin ja vielä päälle Kampin mukulakivillä päällystetyt tiet yhdeksän senttimetrin koroissa (ja jos joudun tekemään tätä parikin kertaa viikossa), jalat eivät kestä. Niinpä ostin muutaman kuukauden tuskasession jälkeen ballerinat ja varrelliset mustat, tyylikkäät Bronxin nahkaiset lätyskäkengät. Minulla meni lähes vuosi ennen kuin tunsin itseni naiseksi niiden kanssa. Sen sijaan, että olisin tuntenut itseni seksikkääksi, tunsin itseni lystikkääksi. Ja mieluummin olen seksikäs kuin lystikäs. Sitten hoksasin kuinka haitallista on ajatella seksikkyyden olevan kiinni ulkoisista tekijöistä. Kyllähän se tiedetään: seksikkyys lähtee sisältäpäin. Leopardihame ja ylipolven saappaat näyttävät säälittäviltä, jos ne ovat epätoivoinen yritys olla viettelevä. (Leopardihame on kyllä säälittävä aina. Paitsi ehkä Jessica Alballa. Tai Megan Foxilla.)

Päätin korjailla haitallista ajatusmalliani ja pakotin itseni pitämään lätyskäkenkiä julkisilla paikoilla. Vanhat tavat istuvat sitkeässä ja kuten sanottu, meni ainakin vuosi ennen kuin totuin niihin. Ehkä en ole täysin tottunut vieläkään. Mutta kun tarkastelen kaupungilla sitä naisten määrää, joka kävelee käsi kädessä poikaystävänsä kanssa jalassaan korottomat kengät - tai vielä erikoisempaa: lenkkarit - olen ajatellut, että ehkä miehet eivät todellakaan välitä naisten kengistä tai korkojen tuomasta seksikkään keinuvasta kävelystä, kauniista ryhdistä ja pitkistä sääristä. Ehkä he vain katsovat ihmistä. Ehkä miehet eivät edes kaipaa seksikästä naista, ehkä he haluavat lystikkään naisen. Sellaisen, joka vaikuttaa lämpimältä ja viattomalta, helposti lähestyttävältä ja kotoisalta. Parisuhde muodostetaan juuri sellaisen naisen kanssa, ei vampin kanssa.

Silti olen korkokenkäaddikti, liikavarpaiden uhallakin. Olen huomannut sen erityisesti viime aikoina mielenkiintoisen reaktion myötä: alan haukkoa henkeä ja tunnen rakkautta jäljitteleviä tunteita nähdessäni kauniita korkokenkiä. Näin kävi viimeksi eilen kulkiessani Bulevardilla Minna Parikan liikkeen ohi.

Lisäksi huokailin katsoessani videota korkokenkien sesongista. Onneksi kodissani on hyvä äänieristys.