Miten tehdä nainen onnelliseksi

Julkaisin tämän naamakirjassa muistiinpanona pari vuotta sitten. En muista sitten millään, mistä tämän aikoinaan bongasin. Tässä siis lista siitä, mitä naiset mieheltä vaativat :)

Onnellinen elämä - Eli miten tehdä nainen onnelliseksi 

Ei ole vaikeaa tehdä naista onnelliseksi...

Miehen tarvitsee vain olla:

1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksuologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti

Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä. Tarvitsee vain olla:

1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa (esim. pankkiryöstön)
38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta
39. hillitty
40. charmikas mutta
41. pysyvä ja
42. uskollinen
43. valpas mutta
44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen
46. luotettava ja
47. kunnioitettava
48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,
49. maksukykyinen.

Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:

- ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
- tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille enempää aikaansa kuin ko. naiselle
- antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
- pukeutuisi siististi, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä asioita kuin peili ja huulirasva.

On tärkeää olla unohtamatta hänen:

1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.

Valitettavasti täydellisinkään edellämainittujen ohjeiden noudattaminen ei takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi karata ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.

Ja nyt mitalin toinen puoli. Miehen tekeminen onnelliseksi on huomattavasti vaikeampaa. Se johtuu siitä, että mies tarvitsee:

1. seksiä ja
2. ruokaa

Pääosa naisista kokee nämä miesten liialliset vaatimukset äärimmäisen orjuuttaviksi. Niiden tyydyttäminen käy yli heidän voimiensa.

Johtopäätös:

Sopusointuinen yhteiselämä on helppo saavuttaa, kunhan miehet lopulta ymmärtävät, että heidän on rajoitettava kohtuuttomia vaatimuksiaan!

Rakastan sinua juuri sellaisena kuin olet, kunhan ensin muutut

Johnny Ramstedtin töitä Kortteliravintola Lugnissa.

Olen pistänyt merkille kuinka selkeästi erilaiset kriteerit miehillä ja naisilla on kumppanin valinnassa. Yksittäisiä vaatimuksia toisen piirteistä ei tokikaan kannata luetella, sillä en minä voi tietää, mitä sinä haluat. Karkeasti kaikki nämä toiveet voi kuitenkin listata kahden pääluokan alle:
1) Naiset haluavat hyvän miehen.
2) Miehet haluavat naisen olevan itsensä kopio.
Siinä missä naiset ovat muuttuneet armollisemmiksi, miehistä on tullut nipoja. Olen sivunnut aihetta post-treffejä käsittelevässä tekstissä Kuinka mies pidetään? eli miten toimia sen jälkeen, kun mies on isketty.

Kun naiset näkevät miehen typerien tapojen taakse ja kuittaavat ne pelkästään ärsyttävinä, miehet ovat valmiita heittämään kukkapuskan kompostiin tyttöystäväehdokkaan osoittaessa olevansa yksilö.

Miehet vaativat kumppaniltaan ehdotonta samankaltaisuutta. Huomautuksena, etten puhu harrastuksista, vaan perustavanlaatuisemmista asioista. Tietysti kiinnostus samoihin asioihin on arvokasta. Asiani ydin on se, kuinka eri määriä samankaltaisuutta miehet ja naiset toisiltaan vaativat.

Otetaanpa esimerkkejä:

Jos mies ei käytä alkoholia, hän ei ota naista, joka käyttää.
Miehellä on kenties jotkut filosofiset perusteet asialle eikä hän voi sietää sitä, ettei nainen ole hiffannut pointtia. Nainen sen sijaan ei näe mitään ongelmaa istua miehensä kanssa baarissa siemaillen karpalomehua. Hän kenties lähtee jopa aikaisemmin kotiin ja jättää ukkonsa jatkamaan kavereiden kanssa iltaa. “Kunhan pidät huolta siitä, ettei lämiskä jää taksin penkille, kuten viimeksi.”

Jos mies on himoliikkuja, hän ei missään tapauksessa ota naista, jossa on tuumakaan ylimääräistä.
“Selluliitti on iljettävää ja kertoo saamattomuudesta”, hän mesoaa ja herää aamulla viideltä salille. Siellä hän juoksee juoksumatolla 12 kilometriä, tulee kotiin, käy suihkussa, syö täysjyväsämpylää, jugurttia goijin marjoilla höystettynä ja pyöräyttää blenderissä banaani-varsiselleri-auringonkukansiemen-kauralese-omena-raakakaakao-tehopirtelön. Tukka hyvin, kello näkyy, puku silitetty ja sitten töihin eikä kello ole edes vielä kahdeksaa. Ei tulisi kuuloonkaan, että hänen kultansa heräisi klo 9, aloittaisi aamunsa kahvilla, söisi kiinalaista puolen päivän aikaan, katsoisi illalla leffan ja menisi kävelylle, jos ehtii. Himoliikkujanainen taasen kuittaisi toisinpäin olevan tilanteen näin: “Tuo yksi vaan on nyt niin laiska”, ja lähtee zumbaan.

Jos mies on kasvissyöjä, hän ei voi olla naisen kanssa, joka on lihansyöjä.
Kasvissyönti on nyky-yhteiskunnan trendi ja naiset heräsivät siihen miehiä aikaisemmin. Miehen mieli on kuitenkin hitaasti muuttuva ja äijäkulttuuri jyrää edelleen. Ei kukaan voi kieltää perusäijää kittaamasta kaljaa ja vetämässä makkaraa. Kun nyt hippimiehiä alkaa valua joogasaleille, heille on jopa yks hailee joogaako nainen. Jos nainen ei ole kasvissyöjä, hän ei ole ymmärtänyt ydintä lauseessa “kunnioita kaikkia”. Paras siirtyä toiseen naikkoseen, vaihtoehtojahan on sali täynnä. Nainen sen sijaan voi aivan hyvin kokkailla itselleen kotona intialaista tofumuhennosta ja laittaa miehen tekemään omat ruokansa.

Jos mies ei tupakoi, hän ei hyväksy sitä naiseltakaan.
Tupakointi on vaan niin äijä juttu ja se tekee naisesta epäfeminiinisen. “Oletko ajatellut, mitä se tekee kropallesi? Entä sademetsät ja tupakkateollisuus”, hän kohkaa ja ottaa siemauksen hermomyrkystä, oluttuopista. Tupakoimaton nainen pussaa rakastamaansa miestä, vaikka tämä olisi juuri sylkäissyt mällin roskikseen. Nainen miettii: “Haitallista mutta hei, aikuinen tekee omat päätöksensä. Sitä paitsi ei ole mun kroppa.”

Jos mies tykkää tälläytyä, hän ei ota boheemia taiteilijasielua.
Tommy Hilfigerin farkut, Converset, H&M:n vaaleanharmaa slipoveri, jonka alta pilkistää valkoinen paitapusero. Tukka nypitty pystyyn geelillä. Karl Lagerfeldtin hajuvettä suihkautettu maltillisesti, mutta kuitenkin niin, että se jättää juuri sopivan jälkituoksun ohikulkijoiden sieraimiin. Tällainen mies ottaa vain ja ainoastaan naisen, jonka tukka ei liiku edes tuulessa muotoilutuotteiden runsauden ansiosta eikä hän voi imutella kiihkeitä kielareita, ettei huulikiilto vain mene pilalle, tekoripset tipahda tyynylle ja eyeliner leviä. Kyseisen tyylinen nainen sen sijaan voisi aivan hyvin ottaa hieman homssuisen miehen, sillä hieman homssuinen mies on seksikäs. Vähän kuin Johnny Depp. Hieman homssuinen mies ei kuitenkaan ota noin laitettua naista vaan nimenomaan sen boheemin taiteilijasielun. Tietysti siinä tapauksessa mies voi ottaakin, jos hänen homssuinen imagonsa on puhtaasti harkittu tyyli.

Miksi siis miehet suhtautuvat naisen erilaisuuteen kuin ruttoon? Syy on todennäköisesti sama, minkä vuoksi yleensäkin erilaisuuteen suhtaudutaan ynseästi: pelko. Toisiin kohdistuvat vaatimukset voivat tuntua itsestä määrätietoisuudelta, mutta todellisuudessa se on kontrolloinnin yksi muoto. Toinen osapuoli ei tunnu uhkalta, kun pystyt ennakoimaan tämän käyttäytymisen ja parhaiten pystyt ennakoimaan sen, jos hän on mahdollisimman samanlainen kuin sinä olet. Miksi sitten juuri miehet vaativat tätä? Koska miesten itsetunto on hento kuin heinä. Siitä enemmän tekstissä Mies ja ego.

Jos mies on kuitenkin jäänyt katsomaan naamaasi enemmän kuin yksien treffien ajaksi, hän käyttää jatkossa tapaamiset sinun muuttamiseesi. Jos tukkasi on pellavainen ja vallaton kuin metsänhengellä: “Minä pidän siitä, kun naisella on kiiltävä ja siisti tukka.” Jos olet lihansyöjä: “Minusta kasvissyönti on älykkään ja ajattelevaisen ihmisen merkki.“ Jos pidät pitkistä aamuista: “Elämässään saamattomat ihmiset heräävät usein myöhään.” Koska terveen parisuhteen perusta on toisen hyväksyminen, kysymys kuuluu: koska on oikea aika jättää tällainen mökääjä? Kuinka kauan kannattaa odottaa, kunnes toinen huomaa sinun sisäisen kauneutesi ja kykenee sen myötä ohittamaan teidän väliset eroavaisuutenne? Entä jos hän todellisuudessa onkin ihminen, joka ei ylipäätään osaa nähdä pintapuolisten seikkojen tuolle puolen sieluun saakka?

Silmäni nappasivat kerran tekstin: “Miksi me asetamme kaikenlaisia vaatimuksia Sille Oikealle, vaikka tiedämme, että hän tulee olemaan poikkeus?”

Vastaus: koska hyväksyminen on vaikeampaa kuin tuomitseminen.

Minna Parikka - Mimosa

Katsokaa nyt tuota kengän pehmeää kaarta, suloisia sydämiä ja keimailevan karkkimaista väriä. Huokaisin - ääneen - ja rinnan täytti lempeä pehmoinen tunne.

Mikael Granlund -paperinukke

MM-kisat nostivat unelmalätkäilijä Mikael Granlundin nuorten naisten herkkupalaksi. Teitä, jotka olette hurahtaneet mieheen ilahduttaa varmasti tieto, että jos kesäkollia ei ole luvassa, voit aivan oikeasti viettää kuumia päiviä Granun kanssa. Iltalehti nimittäin julkaisi Mikael Granlundista tehdyn paperinuken, joka on vapaasti printattavissa. Olkaa hyvät!

Turkulainen seksiopas

1. Sisään
2. Ulos
3. Toistetaan tarvittaessa

Ciao bella Roma!

  

Osoitin naisen Giuliolle ja sanoin: “Katso, Guilio. Tuossa on roomalainen nainen. Rooma ei voi olla sekä hänen että minun kaupunkini. Vain toinen meistä todella kuuluu tänne. Ja luulenpa, että me molemmat tiedämme kumpi.”
Guilio sanoi: “Ehkä sinulla ja Roomalla on vain eri sana.”
“Mitä tarkoitat?”
“Etkö tiedä, että kaupungin ja sen asukkaiden ymmärtämisen salaisuus piilee siinä, että on opittava mikä sana katuja hallitsee?” hän kysyi.
Sitten hän selitti yhdistellen englantia, italiaa ja elekieltä, että jokaisella kaupungilla on joku tietty sana joka määrittelee sen, ja sen avulla tunnistaa myös suurimman osan kaupungin asukkaista. Jos ihmisten ajatuksia voisi lukea, kun he kulkevat ohi kadulla missä päin kaupunkia tahansa, huomaisi että suurin osa heistä ajattelee samaa asiaa. Mikä sitten sattuukaan olemaan se yhdistävä asia, niin se kertoo, mikä on kaupungin sana. Ja jos oma, henkilökohtainen sanasi ei ole sama kuin kaupungin sana, niin silloin et itse asiassa kuulu siihen kaupunkiin.
“Mikä Rooman sana on?” kysyin.
“SEKSI”, hän ilmoitti.
“Mutta eikö se ole pelkkä stereotypia Roomasta?”
“Ei.”
“Mutta täytyyhän Roomassa olla joitakin sellaisiakin ihmisiä, jotka ajattelevat muita asioita kuin seksiä.”
Guilio intti: “Ei. He kaikki ajattelevat päivät vain SEKSIÄ.”
“Jopa Vatikaanissa vai?”
“Se on eri juttu. Vatikaani ei kuulu Roomaan. Heillä on siellä oma sanansa. Heidän sanansa on VALTA.”
“Voisi kuvitella, että se on USKO.”
“VALTA se on“, hän toisti. “Luota minuun. Mutta Rooman sana on SEKSI.”

Näin juttelevat Guilio ja Elizabeth Gilbert kirjassa Omaa tietä etsimässä, kun Elizabeth on aloittanut itsensä etsimisen Roomasta opiskellen italiaa ja omistautuen maallisille nautinnoille, kuten upealle ruualle. Ja terveisiä Roomasta! Meikäläinen nimittäin vietti siellä auvoisan viikon kierrellen taidenähtävyyksiä ja todellakin kitaten herkkuja ravintoloissa ympäri kaupunkia. On aivan turhaa juosta matkaoppaissa tähtiä saaneiden ravintoloiden perässä. Ruoka on italialaisille niin suuri ylpeyden aihe, että voit kävelyreissullasi poiketa mihin tahansa lähimpään ravintolaan ja saada hemmottelua makuhermoille.

Mutta Rooma ja seksi. On pakko yhtyä Guilioon. Roomalaiset kihisevät seksiä. Se on kaikkialla: katukahviloissa, espanjalaisilla portailla, ravintoloissa, pitsaleipureissa, tarjoilijoissa ja myyjissä. Eikä se tule pukeutumisesta, vaan sisäisestä hehkusta ja itsevarmuudesta, niin kuin todellinen seksikkyys ylipäätään. Roomalaiset kulkevat selkä suorassa ja olkapäät takana, askel on varma ja kädenliikkeet napakat. Suomalaiset turistit lampsivat kroppa kaksinkerroin ja tukka homssuisena. Sitä on aivan turha yrittää buustata italialaisena käsityönä valmistetulla, täydellisesti istuvalla trenssillä.

Roomalaisten pukeutumisesta jopa yllätyin. On toukokuu ja 27 astetta lämmintä ja miten roomalaiset pukeutuvat? Jakkuihin, farkkuihin, pitkähihaisiin trikoopaitoihin ja keveisiin neuleisiin. Vaateliikkeiden hyllyt pursuavat 15 senttimetrin koroilla täydellistettyjä upeita kopottimia, jotka ovat niin namuja, että niitä voisi syödä jälkiruuaksi. Roomattaret taasen pitävät city-lenkkareita, matalapohjaisia sandaaleja ja bootsien tapaisia saappaita. Kuinka se on mahdollista maassa, joka on rajoiltaankin kengänmallinen?


Saappaat todellakin ovat parhaillaan suuressa huudossa Roomassa. Niitä on beigenä ja vaaleanruskeana, mutta ykkösväri on keskisininen, kyyhkysensiniseksi sitä on joissakin kuvastoissa kutsuttu. Näistä saappaista kevyempiä versioita ovat samanmalliset nilkkurit. Italialaiset pitävät näitä minkä asukokonaisuuden kanssa tahansa, myös kesäisemmän yläosan kanssa.

En ole koskaan visiteerannut Roomassa loppukesän helteissä, joten en tiedä kuinka paljastavaksi kaupungin verhoilu siinä vaiheessa muuttuu. Loppukevään peittävä seksikkyys tuntui kuitenkin raikkaalta ja aidosti sensuellilta. Se on aivan toista kuin kotosuomessa, jossa hameet ovat heinäkuussa vesirajassa ja mikrosortsit niin kittania, että ilman brassivahausta lahkeista tursuaisi puolet häpykarvoista.

Seksikkyyttä Roomaan tuo myös ihmisten rakkaus elämään. He vaikuttavat suhtautuvan kaikkeen intohimoisesti. Ravintoloiden sisäänheittäjätkin näyttävät nauttivan työstään ja myyjä juustotiskillä laittaa paloja paperiin tunteella. Mikään ei ole liian pientä, merkityksetöntä, turhaa tai vähättelyn arvoista. Toisaalta taas kaikki on heille juuri sellaista. He tietävät elämän olevan todellisuudessa paljon suurempaa kuin se, heittääkö joku tupakantumpin maahan tai vetääkö naapuri vessan kello 22 jälkeen. En ole missään kaupungissa kokenut voivani olla niin vapaa kuin Roomassa. Kukaan ei kytännyt, pälyillyt tai mulkoillut.

Yritän keksiä sanaa Helsingille. Asukkaana se on vaikeaa. Eräs toispaikkakuntalainen ihmetteli kerran, mihin helsinkiläisillä on jatkuvasti kiire. KIIRE. Hmm. Minä sanoisin, ettei kyse ole kiireestä, vaan yksinkertaisesti nopeasti kävelemistä, mikä on pakollista, koska ympärillä on niin paljon populaa. Hitaasti kävelevät muutenkin ansaitsevat kunnon mosautuksen takaraivoon.

KIIRE ei siis sovi. Koska helsinkiläiset juoksevat teattereihin, näyttelyihin, luennoille, elokuviin ja kaikenkirjaviin tapahtumiin koiranäyttelyistä konsertteihin, Helsingin sana voisi olla ÄLY tai KULTTUURI. TAIDE ei käy, sillä se sopii enemmän Rooman kaltaisiin kivipestyihin klassikkokaupunkeihin. Nimeänkin Helsingin sanaksi KULTTUURI, sillä ÄLY antaisi sen mielikuvan, ettei täällä ole henkeä. Helsingissä on henkeä vaikka jaettavaksi lopulle Suomea.

SEKSIÄ ei sen sijaan ole Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa. Sille maaperälle persukseni tömähti viimeistään nähdessäni Fiumicinon lentokentällä notkuvan Finnairin jonon.

Onneksi Rooma on vain alle neljän tunnin matkan päässä.

Parhaillaan roomattaret kipittävät mukulakivimaastossa saappaissa. Erityisen trendikäs sävy niissä on utuisen sininen.

Mariah Carey - Stay The Night