33.

(Today I met) The Boy I'm Gonna Marry

Tätä biisiä olen hokenut siitä asti, kun katsoin Morsiamen isä -leffan. Ja sopivasti videolla ovat mukana Disneyn ah, niin ihanat girl gets the boy -loput <3

Pokaamisen säkenöivä pikaopas

Taidetta keväällä eduskuntatalon takaisella rakennustyömaalla.

Edellisessä tekstissäni Sinkut = Kanat kukkojahdissa? kerroin siitä kuinka minulta on kysytty hyviä pokauspaikkoja. Niinpä ajattelin kertoa muutamia vinkkejä seuranhakuun, onhan nyt kuitenkin kesä ja kesäheilan metsästys käy näihin aikoihin ylikierroksilla.

Ensin on kuitenkin rajattava pokauspaikat kahteen kategoriaan sen mukaan hakeeko seurustelusuhdetta vai seksiä. Aloitetaanpa seksinsaamispaikoista. Kuten olen aikaisemmin maininnut, minä en harrasta yhdenillanjuttuja, niinpä en lähde varta vasten myöskään etsimään hoitoja. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, etten olisi päässyt vonkaamisen kohteeksi, joten antamani tiedot perustuvat siihen, missä paikoissa minua on yritetty pokata, sillä sellaisissa tilanteissa tietysti voi vastaavasti pokata itsekin.

Kun siis haluat seksiseuraa tee näin: Mene yöllä minne tahansa, missä on humalatilassa olevia miehiä. Miehet ovat epätoivoisesti seksin perään erityisesti yön viimeisinä tunteina, kun baarissa vilkkuu valomerkki ja hitaat alkavat. Tuona hetkenä miesten päät alkavat vilkkaasti kääntyillä ja silmät tutkivat ympäristöä hädissään kuin seksin saaminen olisi elämän ja kuoleman kysymys. Sama homma jatkuu narikassa ja baarin edustalla viimeisten tupakoiden palaessa loppuun. Siksi sinun tarvitsee vain kävellä jonkun miehen luokse ja kysyä esimerkiksi: “Haluatko lähteä täältä yhdessä?” Onnistumisesi on taattu.

Baari on takuuvarma paikka vokotella, mutta mahdollisuuksia on runsaasti muillakin mestoilla. Kerron esimerkin: Olin eräänä lauantaina Espoossa kaverin luona viettämässä leppoisaa leffailtaa ja lähdin sieltä kello kolmen yöbussilla, jossa oli minun ja kuskin lisäksi kaksi miespuolista matkustajaa. Istuin penkillä bussin keskioven edessä ja kun toinen heistä oli lähdössä eräällä pysäkillä ulos, hän koputti oviaukossa olkapäähäni ja kysyi: “Hei, lähdetkö mukaan?” Kun saavuin bussilla Kamppiin ja lähdin kävelemään Tennispalatsin ohi, vastaani tuli poikaporukka, joista pari sanoi: “Heeei, missä on jatkot?!” Kun olin tuosta tilanteesta kävellyt noin 30 sekuntia, eteeni ilmestyi kaksi jäpikkää, jotka pyysivät minut omille jatkoilleen. Myös öisessä taksijonossa saa usein tarjouksen lähteä samalla taksilla samaan määränpäähän. Helppoa kuin heinänteko. Mitä seksiin tulee, miehet ylipäätään ovat helppoja. Miehen pokaaminen tähän tarkoitukseen ei vaadi erityistä vaivaa, ulkonäköä, älyä, keskustelutaitoa tai - ei oikeastaan mitään. No, ehkä pulssin. Ehkä.

Seurustelusuhde on taas aivan oman luokan projektinsa, johon ei voi antaa juuri minkäänlaisia neuvoja, koska yleensä rakkaus iskee odottamatta nurkan takaa, ei väkisin vääntämällä ja jotain tiettyä karttaa seuraamalla. Sitä paitsi sinkku ei olisi tässä asiassa mitenkään pätevä neuvonantajakaan. Sen kuitenkin tiedän, että kannattaa olla elämässään aktiivinen. Koti-illat ovat ihania, mutta eivät joka päivä vietettynä kovin kannattavia. Aktiivisuuden ei tarvitse tarkoittaa juoksemista kissanristiäisissä pilke silmäkulmassa paidan antoisa kaula-aukko ammollaan. Aktiivisuudella tarkoitan tässä ennen kaikkea sekä mielen että kehon virkeyttä ja elinvoimaa. Tekemättömyys nimittäin laiskistuttaa. Enkä siis tässä kannusta menemään mukaan yhteiskunnan suorittamismentaliteettiin, vaan kyse on aivan eri asiasta. Varmasti olet huomannut, että mitä pidempään nukut, sen väsyneempi olet. Sama asia. Mitä enemmän löhöät, virttyneiksi eivät muutu vain olohoususi vaan myös pääkoppasi. Kyse on seuraelämän ja rentoutumisen tasapainosta. Harrasta itseäsi kiinnostavia juttuja. Pidä huoli siitä, että huomioit ystäviäsi tarpeeksi usein eri tavoin, vaikket ehtisi tavata kasvotusten kuin kerran kuussa. Liiku edes kaksi kertaa viikossa ja silloinkin riittää 20 minuutin kävelylenkki. Visiteeraa taidenäyttelyissä ja teattereissa. Kokeile itsellesi uusia asioita. Käy vaikka katsomassa balettia tai kipaise parin tunnin maastoratsastusretkellä, jonka paikkakuntasi hevostalli järjestää aloittelijoille.

Olemalla aktiivinen ei ensisijaisesti liity siihen, että löytäisit näistä paikoista toisen puoliskosi, vaan siihen, että teet elämästäsi mielenkiintoista ja se taas saa sinut sädehtimään. Yksinkertaisesti sanottuna: Kiinnostavat ihmiset ovat kiinnostavia. Yksi tilaisuus poikii toisen tilaisuuden, se taas synnyttää uusia tilaisuuksia, ja kun sitten pöllähdät johonkin, jossa on potentiaalisia sinkkumiehiä tarjolla, sinut tekee viehkeäksi se, että näytät nauttivan elämästäsi. Rakkaus on mielentila ja vedämme puoleemme mielentilamme mukaisia kokemuksia ja asioita. Kun rakastat elämääsi, vedät puoleesi rakkautta sen kaikissa muodoissa. Sanon tämän koska olen omassa elämässäni huomannut positiivisen asenteen ja kaikenlaisen kivan puuhastelun tuovan aivan itsestään ihania tilanteita, tekemistä, tapahtumia ja ihmisiä elämääni. Miksei se siis pätisi kumppanin saamiseenkin.

Ja miksei rakkautta voisi löytää juuri sieltä baarista? Meille on tietysti opetettu toisin. Emmehän valitse asuntoa tai autoakaan totaalisessa jurrissa, miksi olisi hedelmällistä valita elämänkumppani hermomyrkyn vaikutuksen alaisena. Mutta kun alamme laskea niitä pariskuntia, joiden suhde on alkanut baarista - kenties jopa kännisestä yhdenillan jutusta - tulokseksi tulee aika paljon. Ehkä ei siis pitäisi vähätellä sitäkään mahdollisuutta, että niiden viimeisten hitaiden aikana pokattu epätoivoinen örvelö voisi paljastua pitämisen arvoiseksi nallekarhuksi aamulla.

32.

On kolmenlaisia suutelijoita: vaahtosammuttimia, muumioita ja imureita.



- Helen Gurley Brown -

Extreme - More Than Words

Sinkut = Kanat kukkojahdissa?

Mbarin vessa.

Olin jokin aika sitten Kaupunkiradion haastateltavana. Aiheena oli - yllätys, yllätys - sinkkuus. Koko tilaisuus oli erittäin sympaattinen juontajia myöten, mutta sellaiset kysymykset kuin “Mitä silloin, kun kaikki kaverit ovat jo parisuhteessa eikä heistä saa seuraa miestenmetsästysreissuille?” ja “Mitkä ovat Helsingin parhaat pokauspaikat?” saivat minut miettimään sitä, mitä mieltä sinkkuudesta yleisesti ollaan. Ensin kerron oman mielipiteeni. Kärjistettynä on olemassa kolmea lajia sinkkuja:

1) Miesten metsästäjä: Jokainen viikonloppu on miestenmetsästyssesonkia tyttöjen kanssa. Out with the girls, woo hoo! Päälle laitetaan niin tiukka minihame, että se nousee jokaisella askeleella ja siksi sitä pitää myös jokaisella askeleella vetää alaspäin. Siinä ei ainakaan voi tanssia, mutta baariinhan ei mennä tanssimaan vaan näyttäytymään, joten sillä ei ole väliä. Mahdollisimman paljon lakkaa tukkaan, meikit “ojennukseen” taksissa ja iskuvaihde on päällä. Näihin lukeutuvat myös munahaukat, naiset, jotka vokottelevat varattuja miehiä, vaikka näiden tyttöystävä olisi aivan vieressä. Motto: “Mut hei, ihan sama. Mä olen vahva, moderni ja itsenäinen nainen, joka ottaa mitä haluaa!”

2) Sohvalla röhnöttäjä: Makailee illat pitkät telkkarin ääressä ja suree sitä kuinka hän ei ole vieläkään löytänyt unelmiensa oria. Kaikki tuntuu turhalta. Ei hyödytä kokata pelkästään itselleen, vaan parempi vetää eineksiä. Ei maksa vaivaa pukeutua kauniisiin alusvaatteisiin, koska kukaan ei niitä kuitenkaan ole näkemässä. Aivan turha on myöskään harrastaa liikuntaa, koska eipä sitä alasti tule oltua kenenkään edessä kuitenkaan. Nukkumaan mennessä tyhjä sänky kummittelee ja muistuttaa siitä kuinka yksin hän on. Motto: “Parisuhde ja avioliitto ovat elämän sisältö. Kun saan sen, sitten elämäni vasta alkaa täydesti!”

3) Unohtaneet: Yksinoloon turtuu sinkkuuden jatkuttua vuosikausia. Parisuhde tuntuu kaukaiselta ajatukselta ja mitä miesten jahtaamiseen tulee, se kiinnostaa yhtä paljon kuin se kuinka monta hyönteislajia löytyy Madagaskarin sademetsistä (Itse asiassa minua alkoi oikeasti kiinnostaa kuinka monta hyönteislajia löytyy Madagaskarin sademetsistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon nettisivujen mukaan niitä on löydetty tähän mennessä yli 100 000! Voit käyttää tätä tietoa vaikkapa iskurepliikkinä baarissa tyyliin: “Hei söpöläinen. Tiedätkö kuinka monta hyönteislajia on Madagaskarin sademetsissä?”). Itselleen kokkaaminen on luonnollista, sillä muu mahdollisuus ei tule edes mieleen. Kauniisiin alusvaatteisiin pukeutuminen on normaalia sillä mitä muutakaan tarkoitusta niillä on kuin olla käytössä. Liikuntaa tulee harrastettua, koska on aikaa ajatella omaa terveyttään. Nukkumaan mentäessä miettii, kunpa jaksaisi herätä silloin, kun kello soi eikä tarvitsisi torkuttaa taas sitä tuntia. Motto: “Mies? Ai joo, kaupungilla niitä tulee vastaan melkein joka päivä.”

Yleinen käsitys laittaa kaikki sinkut kategoriaan 1. Sinkut siis ovat miesten perässä kieli vyön alla juoksevia kiimakimppuja. Tämä on itselleni niin vieras ajatus, että se voisi sijaita toisella universumilla. Itse en nimittäin koskaan metsästä miehiä enkä harrasta yhden illan juttuja. Jos otollinen keskustelutilaisuus söpön miehen kanssa baarissa tulee, kyllä minä siihen tartun ja voin tehdä juttelussa jopa aloitteen. Mutta se, että lähtisin tarkoituksella kuola valuen hamuamaan itselleni jäpikkää, on outo ajatus. Haluatteko kuulla eräästä viikonlopustani asian valaisemiseksi? Kerron kuitenkin:

Perjantai: Työpäivän jälkeen tapasin neljä ystävääni Virgin Oilissa. Söimme ihanaa ruokaa, joimme hyvää viiniä ja jatkoimme Bravuriaan juomaan skumppaa tappiin asti. Juttelimme kaikenmaailman asioista, kuten italialaisesta ruuasta, suomalaisten laulutaidosta, opiskelusta, Suomen sosiaalitoimen outoudesta ja siitä kuinka tosirakkauden kuuluisi olla vaivatonta. Lisäksi teimme yhteisiä lomasuunnitelmia. Sitten kotiin hyvillä mielin.
Lauantai: Ystäväni vietti kihlajaisiaan ja menin erään toisen ystäväni kanssa auttamaan häntä pesemään, pilkkomaan ja asettelemaan ruokia etukäteen. Sen jälkeen söimme ja otimme skumppaa, ja tulin kotiin iloisena siitä, että kaksi ihmistä on löytänyt toisensa.
Sunnuntai: Kävin ystäväni ja hänen poikaystävänsä kanssa kuuntelemassa Rauni-Leena Luukanen-Kilden luentoa Meilahdessa. Se oli karmiva ja meidän oli puitava sitä sen jälkeen puhelimessa puolitoista tuntia. Sitten päätin unohtaa sen ja lukea Paulo Coelhon Alefia.

Huomaatteko, missään näistä ei pokattu miehiä!

Kun keskustelimme sinkkuuden mielikuvista eräs ystäväni totesi: “Juuri tässä vähän aikaa sitten kävin naamiksessa keskustelua sinkkuudesta ja siitä, ettemme me kaikki sinkut jahtaa jatkuvasti, kieli vyön alla rakkautta ja sekoile baareissa tai ole onnettomia. Lopputuloksena oli se, etten kuulemma edes osaisi jakaa elämääni muiden kanssa, kun olen ollut niin pitkään sinkkuna ja että on kuulemma turha edes väittää, että sinkkuudessa olis jotain hienoa... hohhoijaa. Totesin hänelle, että sinkkuudessa ja parisuhteissa on molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa. Että molemmissa olemisen muodoissa on asioita, jotka tekee onnelliseksi. Stereotypiat sinkuista elää vahvasti ja jopa sinkkujen itsensä mielissä. Jokseenkin surullista.”

Niinpä. Harmillisia ovat myös ne sinkut, jotka pitävät stereotypiaa yllä siksi, että heillä olisi Sinkkuelämää-identiteetti, vaikka he sisimmältään olisivat ja tuntisivat aivan muuta. Stereotypia jahtaajasinkuista perustuu sille näkemykselle, että parisuhde on elämän keskiö ja jos jollakulla ei sitä ole, se takuulla tekee epätoivoiseksi. Tämä käsitys kertoo enemmän sillä tavoin ajattelevasta kuin sinkuista.

31.

Do you want me to tell you something really subversive? Love is everything it's cracked up to be. That's why people are so cynical about it... It really is worth fighting for, being brave for, risking everything for. And the trouble is, if you don't risk anything, you risk even more.

Erica Jong