maanantai 19. heinäkuuta 2010

Suhteiden henkiset ulottuvuudet vol III: Kaksoisliekki


Tässä viimein kolmas ja viimeinen osa New Agen suhteiden määrittelemisen menetelmästä, kaksoisliekit. Jatkoa teksteille sielunkumppaneista ja karmallisista suhteista. Tämä on huomattavasti makeampi.

Kaksoisliekki

Kaksoisliekkien suhde on suhteista suurin ja merkittävin. Se on aina parisuhde, ei esimerkiksi ystävien välinen side. Sen alkujuuret ovat luomisessa, jolloin samasta alkulähteestä luodut sielut jakautuivat. Kuten kaikessa, myös sielussa on sekä maskuliininen että feminiininen puoli ja niiden tasapaino on eheyden edellytys. Huomautettakoon, että maskuliininen ja feminiininen eivät tarkoita sitä, että toisen on oltava mies ja toisen nainen. Huomaammehan, että homopareissakin toinen on usein hieman miehisempi ja toinen naisellisempi. Se kertoo tästä.

Sielujen jakautumisessa nämä kaksi erkanivat ja niiden tehtävänä on yhdistyä jälleen. Se todella tapahtuu väistämättä, kyse on vain siitä koska. Voimme elää useita elämiä ilman, että päädymme parisuhteeseen kaksoisliekkimme kanssa. Toinen voi olla henkimaailmassa juuri silloin, kun me olemme ihmiskehossa ja hänen syntyessään me voimme odotella yläkerrassa omaa jälleensyntymäämme maanpäälle. Kaksoisliekkimme kuitenkin ohjaavat meitä korkeuksista, olemme heihin jatkuvassa yhteydessä tiesimme sitä tai emme.

Kun kaksoisliekit kohtaavat, se on jotain niin ihmeellistä, ettei sitä voi ennen kokemusta käsittää. Näiden välillä vallitsee täysi yhteisymmärrys, pyyteetön rakkaus, uskollisuus ja telepatia. Jos he riitelevät, se on rakentavaa. Kun he rakastelevat, he kokevat olevansa yhtä kehoa ja mieltä. Vaikka he tuntevat tulleensa toisen myötä eheiksi, he eivät ole riippuvaisia toisistaan. He ovat olleet kokonaisia aikaisemmin ja he ovat löytäneet toisen kokonaisen luodakseen jotain suurempaa yhdessä.

Kaksoisliekkien päätyminen yhteen on yleensä monimutkainen prosessi ja he tapaavat epätavallisissa olosuhteissa. Ennen sitä heidän on ehkä ollut mahdotonta tavata. Toinen on voinut asua ulkomailla. Toinen on ollut naimisissa. Vaikeuden vastapainona voi olla suoranainen universumin yhteen puskeminen. He ovat voineet asua lapsina saman kadun varrella ja törmätä yliopistossa samassa tiedekunnassa. Viiden vuoden päästä toisen tapaa öljymaalauskurssilla ja kahden vuoden päästä joogatunneilla. Sitten se onkin viimein menoa.

Suhteen aloittamisen haasteellisuudelle on syynsä. Kaksoisliekkisuhde on niin sanoinkuvaamattoman seesteinen ja onnellinen, ettei se ei tule elämään ennen kuin molemmat ovat eheitä ja saavuttaneet tietyn henkisen kehitysvaiheen. Suhteesta ei koskaan tule mitään, jos he eivät ole siihen vielä valmiita. Siihen ei astuta rikkinäisinä.

Sanotaan, että elämme nyt aikaa, jolloin kaksoisliekkejä yhdistyy enemmän kuin koskaan. Hmmm, tervetuloa!

Lopuksi vielä tähdennys, että onnistuneiden parisuhteiden ei tarvitse olla sielunkumppaneita tai kaksoisliekkejä. Kaksoisliekin löytämisestä ei pidä tulla itsetarkoitusta. Tavallinen romanttinen rakkaussuhde on aivan yhtä arvokas ja voi olla erittäin onnellinen. Kaikki suhteet ovat arvokkaita, kun niitä ohjaa rakkaus.

4 kommenttia:

  1. Itkettää, kun luen tätä. Kaikki muuttui opiskellessani lähihoitajaksi. Harjoittulupaikkanani oli silloin mm. mielenterveyskuntoutujien paikka. Kyseisessä paikassa oli eräs miespuolinen henkilö, johon tunsin ihmeellistä vetovoimaa, kuin olisin tuntenut hänet aina. Mennessäni harjoittelupaikkaani tiesin jopa omasta mielialastani, millä tuulella hän oli. Hänestä tuli luonnollisesti "oma hoidokkini". Yhtenä päivänä järjestin asukkaille retken grillikodalle. Siellä hän oli hyvin omissa mietteissään, totesi vain nuotion äärellä "näettekö te tuossa kahta liekkiä?"
    Lopulta olimme kuin paita ja peppu. Yhtäläisyyksiä elämän varrelta löytyi yllättävän paljon. Kun harjoittelujakso loppui, halusin että yhteydenpito jatkuisi. Soittelimme ja tapasimmekin ystävinä. Tunsin kuinka meidän ystävyyttämme oltiin vastaan. Vaikka yhteydenpitomme loppui, tunnen silti, että olemme yhteydessä telepaattisesti.
    Tapahtumasta on jo kolme vuotta, enkä voi uhohtaa häntä silti. Elämäni on ollut tuon jälkeen yhtä muutosprojektia, elämäni parantamista "pois elämäni möykyistä" hyvinkin eriskummallisesti. Ehkä muut pitäisivät sitä hulluutena, mutta minua se on parantanut ihmisenä ja ennenkaikkena olen olen oppinut rakastamaan. Olen nykyään se hyvä lähihoitaja, paitsi jolla on mahdottoman ikävä sitä yhtä "hullua", joka on mulle se RAKAS!

    VastaaPoista
  2. Koskettava tarina, kiitos sen jakamisesta. Koin aikoinaan samoja tunteita erään miehen kanssa. Meidän välillämme oli suorastaan yliluonnollinen yhteenkuuluvuuden tunne, ihmeellistä vetovoimaa ja yhteyttä. Muistutimme toisiamme jopa fyysisesti. Lyhyen säädön jälkeen hän kuitenkin valitsi toisen, meni vain pari kuukautta ja he olivat kihloissa, pian nainen oli raskaana. Murruin täysin. Meni monta vuotta ennen kuin pääsin siitä yli ja vieläkin hän silloin tällöin tulee mieleeni enkä kykene edelleenkään ymmärtämään, miksi niin kävi. Eikö tuollainen tunne tarkoita sitä, että teidät on tarkoitettu toisillenne loppuelämäksi? Niinä hetkinä pelkään, etten tule kokemaan vastaavaa taianomaisuutta, sillä voiko ihminen tuntea noin voimakkaan yhteyden useamman kerran elämässään? Toivottavasti voi. Toivottavasti saisin sen kokea uudelleen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa päädymme pysyvästi yhteen.

    VastaaPoista
  3. minusta olisi kiva tietää, mikä oli tämä Anonyymin "hullun" nimi...:) ihan vaikka vain etunimi..

    VastaaPoista
  4. Eiköhän jokainen löydä paikkansa omasta tarinastaan, palapelin palaset kohdalleen ;)

    VastaaPoista